Harri Manskinen
LAPPEENRANTA. Kaupungin päättäjät joutuvat seuraavan neljän vuoden aikana taiteilemaan veronkorotusten, säästöjen ja velanoton välillä.
Tulevalle vuodelle veronkorotusta ei ole näillä näkymin odotettavissa. Kaupunginhallitus saa ensi viikolla eteensä kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan esityksen, jossa veroprosentti säilyy ennallaan 19,5:ssä.
Veroprosentin nostaminen olisi liian helppoa. Se lämmittää hetken, mutta ei auta pidemmässä juoksussa. Kyllä rakenteisiin, investointeihin ja käyttömenoihin pitää puuttua, linjaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ari Torniainen (kesk.).
Lappeenrannan päättäjät saivat alkuviikosta vero- ja talousinformaatiota kaupungin virkamiesjohdolta ensi vuoden budjettia varten. Valtuusto tekee veropäätöksensä heti kunnallisvaalien jälkeisenä päivänä. Viimeisen budjettinsa valtuusto hyväksyy kokouksessaan marraskuun lopulla 26.11.
Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva toivoo, että hänen esityksensä veroprosentin säilyttämisestä ennallaan käynnistää keskustelun paitsi velkaantumisesta, myös tulevasta investointitasosta ja säästöistä.
Oman mausteensa soppaan tuo vielä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin rahoitus. Eksoten toiveissa on kuusi miljoonaa euroa enemmän kuin Lappeenranta on halukas maksamaan. Käytännössä summa tarkoitta puolikasta veroprosenttia.
Jos Eksote saa toiveensa läpi, se tarkoittaa veronkorotusta. Muilta toimialoilta summaa ei voi juustohöylätä, sanoo Jarva.
Jarvan kommentin taustalla on Eksotelta odotettavan talouskurin lisäksi toimialojen lautakuntien esittämät toiveet seuraavalle valtuustokaudelle. Jos kaikki toiveet menisivät läpi, Lappeenrannan veroprosentti olisi ilman lisävelkaantumista seuraavan valtuustokauden lopussa jo 22,75.
Jarva muistuttaa, että hänen esityksensä veroprosentista koskee vain ensi vuotta. Veronkorotus noussee joka tapauksessa esiin seuraavan valtuustokauden aikana. Muun muassa valtionosuudet putoavat lähivuosina.
Verokeskustelu onkin tiukasti kytköksissä vuoden 2013 budjetinlaadintaan. Ennen veropäätöstä valtuusto saa kaupunginjohtajalta suunnitelman tulevasta budjetista.
Jarvan ensimmäisessä budjetissa investointitaso on lähes 30 miljoonaa euroa eikä siinä ole mukana kiisteltyä Alakylän koulua. Koko valtuustokauden investoinnit ovat Jarvan papereissa 80 miljoonaa euroa. Kuilu toimialojen investointitarpeisiin on melkoinen, sillä lautakuntien toiveissa on noin 120 miljoonaa euroa.
Tavoite on pysäyttää kaupungin velkaantuminen seuraavan neljän vuoden aikana.
KUVATEKSTI
Arttu Muukkonen
Lappeenranta investoi ensi vuonna lähes 30 miljoonalla eurolla. Muun muassa moni kouluinvestointi on kesken ja jatkuu Kimpisen kouluremontin tapaan 2013.
19,5
Kaupunginjohtajan esitys ensi vuoden veroprosentiksi.