Ilpo Leskinen
LAPPEENRANTA. Kaikki vaihtoehdot ovat tutkittavana Lappeenrannan jätevesien johtamisessa.
Menossa olevassa ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa (yva) ovat mukana niin Vuoksi, Rakkolanjoki kuin Saimaa.
Lappeenrannan Energian toimitusjohtaja Reijo Kolehmainen kertoo, että vaihtoehdot punnitaan sekä arvioidaan hyvine ja huonoine puolineen.
Rajavesikomission venäläisen osapuolen kriittinen kanta Vuoksi-vaihtoehtoon tuli Kolehmaiselle uutena tietona. Yva-prosessi jatkuu kuitenkin entiseen tapaan.
Onneksi kaikki vaihtoehdot ovat edelleen mukana, myös Rakkolanjoki.
Saimaa-vaihtoehdossa kaikki purkupaikat ovat mukana tarkastelussa, niin Kaukaanselkä kuin Honkalahti.
Kolehmainen on aiemmin todennut, että Saimaa-vaihtoehdossa purkupaikkaa tulisi hakea joko Suur-Saimaalta tai vähintään Saimaan kanavan itäpuolelta, jotteivät purkuvedet päädy Saimaan kanavaan.
Ympäristövaikutusten arvioinnissa tehdään perinpohjaiset selvitykset jokaisesta vaihtoehdosta.
Käyttöpäällikkö Riitta Moisio Lappeenrannan Energiasta kertoo, että yvassa laaditaan vesistömallilaskelmat siitä, miten jätevesien johtaminen vaikuttaa Vuokseen, Rakkolanjokeen ja Saimaaseen.
Samalla tehdään esisuunnitelma uudesta ja paremmasta jätevedenpuhdistamosta.
Rakkolanjoki-vaihtoehdossa tarkastellaan uuden puhdistamon lisäksi lisäveden johtamisen sekä Haapajärven kunnostuksen vaikutusta jokiveden laatuun.
Lisäksi tehdään sosiaalisten vaikutusten arviointi. Siinä järjestetään sähköinen asukaskysely sekä tiedotusta.
Prosessi on kaksivaiheinen. Yva-ohjelma tulee nähtäville tammi-helmikuussa ja yva-selostus elokuussa. Sen jälkeen saadaan lausunto Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta.
Tällä tietoa yva on valmis joulukuussa 2013, ja Lappeenrannan kaupunginvaltuusto päättää jätevesien purkupaikasta vuodenvaihteen 20132014 tietämillä.
Jätevesien johtamisvaihtoehdoista saadaan lausunto myös Venäjältä.
Arviointiohjelmassa on otettava kantaa myös eri vaihtoehtojen oikeudellisiin edellytyksiin. Tätä korostaa vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta.
Oikeudelliset edellytykset pitää selvittää muissakin kuin Rakkolanjoki-vaihtoehdossa.
Niittyniemen mukaan kysymys Lappeenrannan jätevesien johtamisesta on kiertänyt kehää jo pitkän aikaa.
Toivottavasti huonoista vaihtoehdoista löytyy paras. Venäjän kanta on yksi mielipide muiden joukossa. Lopullinen ratkaisu tehdään Suomen puolella.
Rakkolanjoen juominen on vähentynyt
Ilpo Leskinen
Viipurinlahteen laskeva Rakkolanjoki muuttuu Venäjän puolella Seleznjovka-nimiseksi. Seleznjovka oli aiemmin sataprosenttinen juomavesilähde Venäjän-puoleisen jokivarren asukkaille.
Viipurin lähellä sijaitsevan Seleznjovon eli Tienhaaran kylän asukkaat ovat vähentäneet Rakkolanjoen veden juontia.
Diplomi-insinööri Pauli Haimi Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta kertoo, että joitakin vuosia sitten parin tuhannen asukkaan kylässä oli suomalais-venäläinen hanke, jolla jokivesi oli määrä korvata pohjavedellä.
Tuolloinen tavoite toteutui suureksi osaksi vaan ei kokonaan. Kyläläiset juovat nyt pääosin pohjavettä, joka otetaan kylän vedenottamon lähistöltä.
Kun vedentarve ylittää 400 kuutiometriä vuorokaudessa, lisävesi otetaan Haimin mukaan Rakkolanjoesta.
Seleznjovon kylän kohdalla virtaava jokivesi on puhtaampaa kuin Suomen puolella. AlajokiHouninjoki yhtyy Venäjän puolella Buslovka-nimisenä Rakkolanjokeen, mikä jonkin verran lantraa Suomen puolelta tulevaa vettä.
Luzhaikan eli Nurmen kylän sekä Kutuzovon eli Lautalan kylän kohdalla Rakkolanjoen vesi on yhtä likaista kuin Suomen puolella.