Harri Manskinen
LAPPEENRANTA. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva käy Lappeenrannan kasvavan velkataakan kimppuun.
Siitä huolimatta, että sitä on vaikea uskoa kaupunginjohtajan ensimmäisen budjettiesityksen perusteella. Velkamäärä kasvaa ensi vuonnakin ja on lähes 3?000 euroa asukasta kohden. Kaupunki investoi tulevana vuonna 24,5 miljoonalla eurolla, mutta niihin varattu vuosikate jää 15,7 miljoonaan euroon. Loppu katetaan lainalla.
-Meillä on keskeneräisiä ja sitovia investointikohteita meneillään, eikä niihin voi puuttua. Valmistelussa lähdetään siitä, että investointeja katsotaan nelivuotiskauden mittaisena jaksona, sanoo Kimmo Jarva.
Ensi vuonna Lappeenrannan velkataakka nousee jo 216 miljoonaan euroon, kun se valtuustokauden alussa oli 158 miljoonaa euroa.
Investointitasoon puuttuminen on olennainen osa velkaantumisen pysäyttämisessä.
Kaupunginjohtajan suunnitelmissa on pitää investoinnit yhteensä 80 miljoonassa eurossa seuraavan valtuustokauden ajan.
Käytännössä se tietää vuotuisten investointien painamista alle 20 miljoonan euron vuosina 2014-2016. Uutta lainaa Lappeenranta ottaa ensi vuonna 18 miljoonaa euroa. Päälle voi vielä tulla reilun kuuden miljoonan euron lisälasku Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriltä. Jarvan esityksessä kaupunki maksaa Eksoten palveluista 218 miljoonaa euroa. Eksoten budjetissa Lappeenrannan osuus on reilut kuusi miljoonaa euroa enemmän.
-Muiden toimialojen tarpeista päättäjät tuskin haluavat enää höylätä, ja veroprosentti on lyöty kiinni. Velkaa se silloin tarkoittaa.
Toinen osa velkakehityksen pysäyttämisessä on puuttuminen käyttömenoihin. Vuotuinen kasvu aiotaan pitää kolmessa prosentissa.
-Ensi vuoden alussa laaditaan talouden tervehdyttämisohjelma.
Osana sitä käydään myös verokeskustelu. Todennäköisesti uusi valtuusto ei voi välttää veronkorotusta, mikäli ennakoidut verotulot eivät oleellisesti kasva.
Lappeenranta saa ensi vuonna ennusteiden mukaan verotuloja noin 258 miljoonaa euroa. Verotulot ovat kasvaneet vuodesta 2010 noin 25 miljoonalla eurolla.
Kaupunginjohtajan esityksessä ovat edelleen mukana kiistellyt kasvatus- ja opetustoimen säästöt.
Jarvan esitys on lautakuntien toiveisiin nähden puoli miljoonaa euroa pienempi. Puolen miljoonan euron säästö toteutuisi esimerkiksi kotihoidontuen Lappeenranta-lisän poistolla. Kuntalisä ei ole lakisääteinen palvelu.
Esillä on ollut myös esimerkiksi aikuislukion lakkauttaminen sekä avointen päiväkotien ja leikkikerhojen lopettaminen kokonaan.
Lukion ja peruskoulun tuntimääriä laskemalla olisi myös mahdollista hoitaa puolen miljoonan euron aukko. Opetusryhmät kasvaisivat ja Lappeenranta menettäisi tuloja valtionosuuksina.
KUVATEKSTI
Janne Lehtonen
Kimmo Jarva haluaa velat kuriin.