Matti Saarela
Joutsenon Lampikankaan alue ei jää Etelä-Karjalassa viimeiseksi asuinalueeksi, jonka maaperästä löytyy raja-arvot ylittäviä määriä myrkyllisiä kemikaaleja.
Maa-alueiden pilaantumista on Suomessa selvitetty vuodesta 1989 erityisen projektin muodossa. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ympäristöinsinöörin Mikko Raution mukaan Etelä-Karjalasta on Samase-projektin (Saastuneiden maa-alueiden selvitys) yhteydessä kirjattu 2?100 epäilyttävää aluetta. Pelkästään Lappeenrannassa on noin 400 tällaista aluetta.
Pitoisuuksia ei ole suinkaan mitattu kaikilla saastuneiksi epäillyillä alueilla.
-Arvio perustuu kunkin alueen aikaisempaan käyttöön, Rautio kertoo.
Mittauksiin perustuvaa konkreetista näyttöä ei siis vielä yleensä ole, mutta poliisitermein syytä epäillä kynnys on ylittynyt.
Saastuneita alueita ei ole Etelä-Karjalassa syntynyt vain sahateollisuuden jäljiltä. Esimerkiksi Lampikankaalla maaperän saastuminen johtuu kasvinsuojeluaineiden käytöstä alueella aikaisemmin toimineella taimitarhalla.
Lampikankaan alueella taimitarhan toiminnan historiaa ja siellä käytettyjä aineita selvitettiin työntekijöiden haastatteluilla ja ottamalla näytteitä päiväkodin tontin lisäksi 11 satunnaisesti valitulta tontilta alueella.
-Jatkossa saastuneen alueen laajuuden selvittämiseksi tullaan tekemään lisää maaperätutkimuksia. Myös pohjavesitutkimukset alueella jatkuvat. Samalla selvitetään, mihin suuntaan alueen pohjavedet virtaavat, Rautio kertoo.
Lampikankaan maanäytteistä on löydetty raja-arvot ylittäviä määriä heksaklooribentseeniä. Lisäksi näytteissä on ollut vähäisiä määriä muun muassa pentaklooribetseeniä ja DDT:tä (diklooridifenyylitrikloorietaania) ja sen hajoamistuotteita. Laboratoriossa selvitettiin maaperänäytteistä yhteensä 150 eri aineen mahdolliset pitoisuudet.
Klooribentseenejä on maailmalla ja Suomessa käytetty yleisesti kasvinsuojeluaineena, muun muassa siemenviljojen peittauksessa. DDT on puolestaan aikaisemmin hyvin yleisesti käytetty, mutta nykyisin kielletty ja erittäin huonomaineinen hyönteismyrkky.
Lampikankaan taimitarhalla on käytetty homeenestoaineena ainakin kvintotseenia.
Kvintotseenin ohella taimitarhoilla on Suomessa käytetty kasvitautien torjunta-aineita, muun muassa kuparivalmisteita, zinebia ja manebia.
Pieniä määriä heksakloori-bentseeniä voidaan mittaukissa havaita kaikista ihmisistä.
Minna Korttinen
Yleinen torjunta-aine
Kvintotseenia käytettiin 1960-luvun alusta vuoden 1991 loppuun talvituhosienien torjuntaan ja se oli yksi yleisimmistä metsätaimitarhoilla käytetyistä torjunta-aineista.
Paljasjuuritaimien taimipenkit ja ulkona talvehtivat paakkutaimet ruiskutettiin tai pölytettiin myöhään syksyllä. Jos talventulo viivästyi, käsittely uusittiin.
Käyttömäärät olivat suuria, 100-250 grammaa 50-prosenttista valmistetta aarille.
Kvintotseenia on tavattu useiden taimitarhojen maaperässä.
Heksaklooribentseeni ei ole tämän kasvinsuojeluaineen vaikuttava aine, vaan sitä esiintyi kvintotseesissa epäpuhtautena.
Lähde: Riina Penttinen, Maaperän ja pohjaveden kunnostus, Suomen ympäristökeskus, Helsinki 2001