Anssi Silvennoinen
Pekka Tirkkosen syksy on ollut täynnä tunnetta. Hyvässä ja pahassa.
SaiPa porskuttaa uuden päävalmentajansa opeilla SM-liigan kärkikahinoissa. Etelä-Karjalassa orastaa jääkiekkobuumi.
Samaan aikaan Tirkkonen on tehnyt surutyötä.
Isä Paavo Tirkkonen menehtyi syöpään elokuussa vain muutamaa päivää ennen SaiPan ensimmäistä harjoitusottelua.
-Isä halusi kovasti tulla katsomaan Kisapuistoon pelejä nyt, kun olen täällä valmentajana. Hän ei kuitenkaan ehtinyt, Tirkkonen kertoo.
-Osasimme tietysti vähän varautua tulevaan. Saimme heinäkuussa tietää, ettei mitään ole tehtävissä. Oli se silti kova paikka.
JÄÄKIEKKOILIJOIDEN vuoden intensiivisin jakso on juuri elo-syyskuussa. Pelaajat hiovat kuntoaan ja joukkueet kuvioitaan, jotta kausi alkaisi mahdollisimman onnistuneesti.
Tirkkonen valmistautui samalla elämänsä ensimmäiseen talveen liigajoukkueen päävalmentajana.
-Harjoittelimme silloin kahdesti päivässä. Siinä oli hyvääkin, koska harjoituksissa pääsi vähän irti surusta.
PAAVO TIRKKONEN teki elämäntyönsä savonlinnalaisen jääkiekkoilun hyväksi pelaajana, valmentajana ja intohimoisena taustauurastajana.
SaPKo kunnioitti seuralegendaansa järjestämällä muisto-ottelun ja nimeämällä ensi vuonna valmistuvan harjoitusjäähallin Paavo Tirkkonen Areenaksi.
Savonlinnan jäähallilla olleeseen muistokirjaan tuli lukemattomia nimiä tutuilta ja tuntemattomilta, junioreilta ja veteraaneilta.
-SaPKolta tuli parhaat kunnianosoitukset, mitä jääkiekkoihmiselle voi antaa.
-Täällä Lappeenrannassakin olen saanut paljon myötätuntoa osakseni. SaPKo ja SaiPa olivat isän pelivuosina tiukat kilpakumppanit. 70-luvulla ei ollut paljosta kiinni, että isä olisi tullut tänne pelaamaan.
POJILLEEN ISÄ antoi jääkiekkoilun lahjan omalla esimerkillään.
Veljekset Pekka ja Antti Tirkkonen viettivät tenavina Savonlinnan tekojäällä niin paljon aikaa kuin suinkin vain pystyivät.
-60-luvun Savonlinnassa pukukoppeina toimivat työmaaparakit, joissa tuli pyörittyä hienhajuisten varusteiden seassa pienestä pitäen.
Paavo Tirkkosen entinen pelikaveri ja Pekka Tirkkosen entinen valmentaja Juhani Tamminen piti SaPKon ja TuTon välisen muisto-ottelun aluksi koskettavan puheen.
”Tamin” ja Paavon ystävyys oli ratkaisevassa osassa, kun tuore ylioppilas ja nuorten maailmanmestari päätti lähteä kotoa Savon sydämestä Turun Palloseuraan vuonna 1987.
-Muistan, kun Tami soitti isälle. Siinä alkoi heti tuntua sisimmässä siltä, että enää ei tarvitse suuntaa miettiä.
-Päätöstä ei ole tarvinnut katua. Sain Turussa hienoja kokemuksia.
KOTIKENTÄLLÄ opittu taito ja kotona opittu asenne kantoivat pitkään ja menestyksekkääseen peliuraan.
Isänsä tavoin Pekka Tirkkonen tunnetaan miehenä, jonka sydämen palo jääkiekkoilulle näkyy tunnollisuutena ja kykynä laittaa itsensä täysillä likoon päivittäisessä arjessa.
Urheilu-uran kääntöpuoleksi Tirkkonen nimeää jatkuvan muuttamisen. Kotimaan osoitteiden lisäksi majapaikka on löytynyt välillä Saksasta, Ruotsista ja Tanskasta.
-Olemme sopeutuneet uusiin paikkoihin ihan hyvin. Lapset ovat kasvaneet sosiaalisiksi ja saaneet paljon kavereita eri paikoissa.
Erityisen paljon Tirkkoset viihtyivät Tanskan Herningissä, jossa vierähti neljä vuotta.
-Tytöt oppivat tanskan kielen täydellisesti ja ovat muutenkin saaneet sitä kautta mahtavan pääoman elämään. Koska tytöt kävivät siellä koulua, saimme ystäviä jääkiekon ulkopuoleltakin.
SAIPASSA Tirkkonen pelasi neljä kautta, joista viimeisen joukkueen kapteenina. Hän muodosti yhden seuran unohtumattomimmista tutkapareista tshekkihyökkääjä Vladimir Machuldan kanssa.
Kaksikon ensitapaaminen naurattaa Tirkkosta edelleen. Silloinen toimitusjohtaja Ilkka Kaarna soitti ja kertoi, että SaiPaan on tulossa uusi pelaaja.
-Ili sanoi, että minä voisin auttaa, koska puhun hyvää saksaa ja niin puhuu tämä Machuldakin.
-Menin ensimmäisten harjoitusten alla kopissa Vallun luo ja kysyin ”Sprechen sie deutsch?” Vallu pyöritteli hämmästyneenä päätään ja toisteli ”no, no.”
Tirkkonen ystävystyi Machuldan kanssa nopeasti ja houkutteli kaverinsa myöhemmin pelaamaan Tanskaan ja Savonlinnaan.
Tirkkoset ovat piipahtaneet autoreissulla myös Machuldan perheen luona Mostin kaupungin liepeillä.
Nykyisin Machulda pyörittää perheyritystä, jolla on oma ikkunalasitehdas. Peliura jatkuu Tshekin kolmosdivisioonassa.
-Vallu valittaa aina, että on vaikea löytää hyviä työntekijöitä, eikä kukaan maksa laskujaan. Olisi kuulemma paljon helpompaa pysyä vain jääkiekkoilussa.
TIRKKOSEN LÄHIN esimies Riku Kallioniemi, apuvalmentajat Ari Santanen ja Janne Valtonen sekä urheilutoimenjohtaja Antti Tuomenoksa ovat kaikki hänen entisiä pelikavereitaan.
Energiaa ei tarvinnut kuluttaa tutustumiseen. Tiimi pääsi välittömästi käsiksi toiminnan ytimeen.
Entiset huippu-urheilijat eivät tyydy keskinkertaisuuteen.
Tirkkosen mukaan SaiPa voi olla SM-liigassa muutakin kuin sarjataulukon alakerran kasvattajaseura.
-Viime kausi jo sen näytti. Keväällä ja kesällä oli aistittavissa, että SaiPassa halutaan jotain enemmän.
-Haluamme luoda tänne oman juttumme, eikä apinoida sitä muilta.
SAIPAN tämän hetken menestyksen syiksi Tirkkonen listaa vahvan motivaation ja urheilullisuuden.
-Joukkueessa on kova sisäinen vaatimustaso, mikä syntyy persoonista.
Omat unelmansa Tirkkonen pitää ihmisen kokoisina. Pilvilinnoja ei Parkkarilassa rakenneta.
-Toivon, että pystyn kehittymään jatkuvasti, sillä tämä on niin kovin kilpailtu ala.
KUVATEKSTI
Kai Skyttä
Pekka Tirkkonen odottaa jo malttamattomana kunnon lumipeitteen saapumista. Maastohiihtokärpäsen syömäksi joutunut valmentaja on jo suunnitellut tekevänsä lämmittelyt lentoaseman ladulla ja suuntaavansa sieltä rehkimään Huhtiniemen mäkiin.
Pekka Tirkkonen
Syntynyt 17. 7.1968 Savonlinnassa
SaiPan liigajoukkueen päävalmentaja.
Pelaajana kolminkertainen mestari sekä Suomessa että Tanskassa, nuorten maailmanmestari, poikien Euroopan mestari ja Leijonissa kahdesti MM-kisoissa ja kerran Kanada-cupissa.
Perheeseen kuuluvat Taina-vaimo ja kolme tytärtä.
Luki viimeksi Andre Agassin elämäkerran.
Osaa nukkua bussissa, mikä on jääkiekkovalmentajalle tärkeä ominaisuus.
Vapaa-aikanaan pyrkii olemaan perheen kanssa. Hurahtanut maastohiihtoon.
Seuraa kaikkea urheilua jääkiekon ohella.
Huippuhetkiä
4.1.1987 Nuorten MM-kisojen ottelu Suomi-Tshekkoslovakia 5-3, turnaus järjestettiin Tshekkoslovakiassa ”Voitimme ja tein kaksi maalia. Pelin jälkeen menimme jännittämään Kanada-Neuvostoliittoa, jossa tuli joukkotappelu. Se peli mitätöitiin ja saimme tietää, että voitimme maailmanmestaruuden.”
31.8.1991 Kanada-cupin ottelu Torontossa Kanada-Suomi 2-2 ”Olimme kämppiksinä Markus Kettererin kanssa. Iltaisin kävimme aina pelejä läpi. Kanadallahan oli hurja joukkue silloin, Gretzky, Messier ja muut. Muistan, kun Gretzkyllä oli lopussa avopaikka, mutta Mako otti kiekon hanskaan ja tuijotti Gretzkyä sen jälkeen pitkään silmiin. Nuoria oltiin silloin.”
8.4.2008 Tanskan liigan loppuottelu Herning Blue Fox-Frederikshavn White Hawks 3-2 jatkoajan jälkeen, finaalisarja Herningille 4-1 ”Pääsin nostamaan Tanskan mestaruuspokaalin joukkueen kapteenina urani viimeisen ottelun päätteeksi. Fanit olivat tehneet siihen otteluun minulle lakanan, jonka vielä sain pelin jälkeen mukaani. Olen ollut onnekas. Monikaan ei ole saanut mahdollisuutta päättää peliuraansa sillä tavoin.”