City-kortteli meni palasiksi

Yhteistä liikekeskusta katettuine kauppakäytävineen ei ainakaan rakentajien mukaan synny. Kaupungin ja kiinteistönomistajien solmima yhteistoimintasopimus sitoo, mutta se ei kaikilta osin toteudu.

Anne Kotiharju

LAPPEENRANTA. City-kortteliin ei synny tavoiteltua yhtenäistä liikekeskusta katettuine kauppakäytävineen, ainakaan rakentajien mukaan. Kaupungin ja kiinteistönomistajien solmimaa yhteistoimintasopimusta City-korttelin kehittämisestä sovelletaan muutenkin erittäin joustavasti.

Sopimukseen sisältyy myös asemakaavaluonnos, jossa korttelin korkein kerrosluku on viisi. Nyt Tapanaisen talon tontille esitetään kuusi-seitsemän kerroksista OP-Pohjolan taloa, joka madaltuu Koulukadun varressa neljäkerroksiseksi.

Vuosikausia hierottu ja tuskalla syntynyt sopimus on kuitenkin edelleen voimassa. Sopimusta on täydennetty ja päivitetty viimeksi viime vuoden toukokuussa. Rakentaminen etenisi vaiheittain ja osa rakennuksista jäisi paikoilleen.

Rakennusliikkeet eivät usko sopimuksen tavoitteiden toteutuvan.

-Esimerkiksi mitään yhtenäistä kauppakeskusta ei nyt tule, enkä näe sellaista tulevan lähitulevaisuudessakaan. Jokainen hanke on erillinen, sanoo Rakennusliike Jatkeen aluejohtaja Jari Salonen. Jatke on tehnyt esisopimuksen Valta- ja Kauppakadun kulman Koulutalosta. Lisäksi Jatke rakentaa Koulukadun varteen Liiketalon kanssa solmimansa sopimuksen perusteella.

OP-Pohjolalle liiketaloa Tapanaisen talon paikalle kaavailevan Lemminkäisen aluejohtaja Seppo Tokkola on samoilla linjoilla.

-En osaa tuohon yhtenäiseen kauppakeskukseen ja muuhun oikein sanoa sen kummoisempaa.

Lemminkäinen ja Jatke rakentavat Koulukadun varteen vierekkäisille tonteille.

-Ei Koulukadulta mitään käytäviä Marian aukiolle tule. Sen sijaan on ajateltu, että City-käytävälle avautuvia kauppoja voisi laajentaa uudisrakennuksiin eli Koulukadulle saakka, kaavailee Tokkola.

Kaupungin tekninen johtaja Jussi Salo sanoo allekirjoitusten sitovan osapuolia.

-On erittäin tärkeää, että tavoitteet ovat olemassa. Odotan edelleen, että kun erilliset hankkeet etenevät, se toisi mahdollisuuden toteuttaa sopimusta. Mutta jos tulee aikataulullisia viiveitä, sille ei voi mitään.

Salon mielestä sopimuskohtia ei pitäisi tarkastella yksioikoisesti.

Salo sanoo, että sopimuksen sisältämän kaavaluonnoksen lisäksi sopimuksessa viitataan tulevaan suunnittelukilpailuun. Nyt kaavoitus tukeutuu Salon mukaan järjestettyyn arkkitehtuurikilpailuun, vaikka voittanutta ehdotusta ei toteutetakaan.

Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva tiedostaa esiin tulleita ongelmia, vaikkei olekaan perehtynyt suunnitelmien yksityiskohtiin.

-Lähtökohta joka tapauksessa on, että kaavoituskokonaisuuden pitää olla taustalla. Ja vaikka kiinteistönomistajia on monia, niin kaavoittaja (kaupunki) asettaa reunaehdot.

Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Sito Oy Mika Strandén Lemminkäisen käyttämä arkkitehtitoimisto on laatinut massoittelumalleja Osuuspankille tulevasta talosta.

Jatke paljastaa suunnitelmansa Valtakadun ja Oleksin kulmassa olevan Koulutalon paikalle ehkä vielä tänä vuonna.

Nämä sopimuskohdat uhkaavat vesittyä

Tavoitteena on, että syntyy yhtenäiset katetut kauppakäytävät ja sisäpihan sisältävä liikekeskus koko kortteliin.

Kaavoituksen yhteydessä laaditaan koko korttelin käsittävä kehittämissuunnitelma, jossa korttelin osat yhdistyvät katetuilla käytävillä.

Koulukadulta Marian aukiolle toteutetaan jalankulkuyhteys, joka määritellään asemakaavassa yleiseen jalankulkuun ja jossa on katulämmitys. Yhteys voidaan myöhemmin kattaa.

Sopimuksessa on liitteenä kaavaluonnos, jossa korkeimmaksi kerrosluvuksi on määritelty viisi. Kaupunki järjestää alueesta suunnittelukilpailun ja sen tulokset otetaan huomioon asemakaavoituksessa.

Lisäksi tavoitellaan laatua

Kiinteistöjenomistajat varautuvat kattamaan korttelien sisäpihan omalta osaltaan.

Kauppaa palvelevat liiketilat liittyvät oleiluun tarkoitettuihin sisä- ja ulkotiloihin. Kaikkia tiloja leimaa viihtyisä ja laadukas tunnelma.

Jalankulkuyhteys Valtakadulta Koulukadulle tasoeroineen tuo sisätiloihin omaleimaisuutta. Julkinen, lämmin ja valoisa sisätila takaa asiakkaiden viihtyisyyden kylmän kauden aikana.

Lähde: City-korttelia koskeva

yhteistoimintasopimus

Yhteistoimintasopimuksen osapuolet

Lappeenrannan kaupunki

Lemminkäinen Talo Oy Kaakkois-Suomi

Lappeenrannan Liiketalo Oy

Lappeenrannan Keskustalo Oy

Koulutalo Oy Valtakeskus

Kirjoittaja:
Anne Kotiharju