Harri Manskinen
Pertti Lintusen työhuoneesta on yksi maakunnan parhaista näkymistä. Virtaava Vuoksi, sen rannoilla kulkevat ihmiset ja linnusto tekevät vaikutuksen aina vaan.
-Tässä huomaa erinomaisesti vuodenaikojen vaihtelut. Kuinka erilainen Vuoksi onkaan eri vuodenaikoina, Lintunen sanoo ja katsoo pakkasessa höyryävää virtaa.
Vuoksea tähyilee tyytyväinen mies. Juuri 60 vuotta täyttänyt kaupunginjohtaja on viihtynyt hämäläisestä taustastaan huolimatta mainiosti rajakaupungissa. Kun hän vuonna 2006 otti komennon kaupungintalolla, rajaan liittyvät kysymykset olivat odottamassa. Edeltäjä Tauno Moilanen oli luonut vahvat suhteet Svetogorskiin ja kehittänyt kaksoiskaupunkikonseptia. Lintunen halusi katsoa edemmäs.
-Edellisessä työpaikassani Kotkassa olin mukana tekemässä Suomenlahti-yhteistyötä Kotkan ystävyyskaupunki Tallinnan ja Pietarin kesken vuodesta 1993. Sieltä syntyi pitkäaikaisia ystävyyssuhteita ja oppia miten lähialueilla toimitaan.
-Pietari ja Viro olivat jo silloin työssäkäyntialuettani ja pääsin seuraamaan kuinka Viro syntyi ja miten uusi Venäjä alkoi kehittyä.
Lintunen korostaa Pietarin luonnetta metropolina. Siitä voivat hyötyä myös imatralaiset.
-Kaksoiskaupunki toimii yhä normaalisti, mutta rajahyöty ei tule siitä, vaan Pietarista. Volyymit ovat siellä, kun esimerkiksi suunnittelemme yhteistyökumppaniemme kanssa liikunta- ja urheilumatkailua. Seuraava matkailusegmentti on venäläisten terveysmatkailu. Siinäkin tapauksessa asiakaskunta on Pietarissa, ei Svetogorskissa.
-Tämä on luontaista kehitystä. Monet asiat Venäjällä ratkaistaan muualla kuin Svetogorskissa. Sveto ei ole nyt meidän ajattelumme ytimessä.
Lintunen pohtii omaa tekemistään ja Imatran roolia Venäjän suhteissa.
Imatra on ollut aktiivinen monissa rajat ylittävissä asioissa. Monet keskustelunavaukset ovat syntyneet Imatran istuttaessa samaan pöytään eri viranomaisia Suomesta ja Venäjältä. Tämä nähtiin viimeksi marraskuussa junaseminaarin yhteydessä. Lintunen nyökkää hyväksyvästi kysymykseen sillanrakentajan roolista.
-Imatra on ollut sillanrakentaja ja haluaa olla sitä. Meidän pitää olla aktiivisia ja tuoda asioita omatoimisesti agendalle.
Imatralla Venäjälle ja venäläisille ei ole aina nyökytelty. Myös Lintunen on kokenut imatralaisten epäluulot.
-Imatralaisten suhtautuminen on viime vuosien aikana muuttunut. Ihmiset näkevät, mitä naapurit ovat tehneet kaupan alalle ja matkailulle. Monilla kauppiailla liikevaihdosta jo 35 prosenttia tulee venäläisiltä. Kyllä se luo työpaikkoja imatralaisille ja tämä on ymmärretty.
Eikä kyse ole enää vain Venäjästä. Kun viisumivapaus joskus toteutuu, rajan yli ulottuva yhteistyö jalostuu entistä monipuolisemmaksi.
-Me olemme ihan pelipaikalla. Olemme slaavilaisen ja ortodoksisen kulttuurin rajapinnassa ja se kiinnostaa monia muitakin. Viisumivapaus ei todellakaan ole vain Suomen ja Venäjän välinen asia. Kun kylpylöissämme vierailee muitakin kansallisuuksia, he voivat tehdä täältä käsin myös loistavia päivämatkoja Pietariin.
-Matkailun monipuolistumisen näkee hyvin urheilupuolella. Imatralta tehdään matkoja KHL-otteluihin ja jalkapalloilussa Pietarin Zenithillä on täällä jo omia faneja.
Lintusen yksi kehutuimmista ominaisuuksista on sosiaalisuus. Siitä ei ole ollut haittaa, kun mies on hakenut kannuksia uralleen. Poliittisen valintansa Lintunen teki 1977 liittymällä SDP:n jäseneksi.
Sosiaalisen osaamisen arvo mitattiin, kun mies rekrytoitiin vuodeksi valtionvarainministeri Erkki Liikasen (sd.) esikuntaan avustajaksi. Liikasen lähdettyä hän jatkoi Matti Louekosken avustajana.
-Se aika oli kansataloustieteen, yhteiskuntapolitiikan ja valtionhallinnon korkeakoulua. Siitä on ollut todella paljon hyötyä. Se aika opetti, miten valtion virkamiehiä kannattaa lähestyä ja miten poliittinen kuvio ylätasolla toimii. Sellaisiin tilaisuuksiin kannattaa tarttua, Lintunen opastaa nuorempiaan.
Ei ole välttämättä sattumaa, että Lintusen aikana kaupungin taloutta on laitettu määrätietoisesti kuntoon yhdessä poliittisen johdon kanssa. Ministerin avustajana Lintunen tutustui muun muassa budjettipäällikkö Raimo Sailakseen, apulaisbudjettipäällikkö Erkki Virtaseen ja silloin kansantalousosaston päällikkönä olleeseen Sixten Korkmaniin. Nämä nimet ovat edelleen suomalaisen talouskeskustelun piinkovaa ydintä.
-Opin tuntemaan paljon keskeisiä virkamiehiä ja pidän näihin herroihin edelleen yhteyttä.
Lintunen kehuu estoitta kotikaupunkiaan ja sen mahdollisuuksia. Hän näkee Imatran olevan kuntakartalla vielä viiden vuodenkin päästä.
-Oletan, että valtiovalta tekee jonkinlaisia uudistuksia kuntarakenteeseen. Etelä-Karjalassa on todennäköisesti kaksi kaupunkia. Imatran rooli liitoksiin pohjoisten naapurikuntien kanssa ei ole aktiivinen. Jos naapurit eivät halua yhteistyötä, ei se ole meidänkään intresseissä.
Lintusen mukaan hallituksen keinoja ovat muutokset valtionosuuksissa ja verotulojen tasausjärjestelmässä.
-Suomessa on kunnallinen itsehallinto. Ehkä perustuslakiin täytyy tehdä muutoksia.
Otsikoissa olleen Eksoten tilannetta Lintunen pitää surullisena.
-Jos pian ei tapahdu jotain, alijäämät karkaavat. Etelä-Karjalan yhdyskuntatalous ei kykene enää hoitamaan suuria alijäämiä kuntoon. Tästä puhutaan aivan liian vähän.
KUVATEKSTI
Kai Skyttä
Vuolaana virtaava Vuoksi on kaupunginjohtaja Pertti Lintuselle tuttu näkymä jokaisena työpäivänä.
”Tulee toimeen kenen kanssa tahansa suurlähettiläistä ministereihin ja tavallisiin imatralaisiin. On hyvällä tavalla kansanmies.”
”Osaa käyttää hyvin 30 sekunnin sääntöä, eli ei tyrmää heti keskustelukumppaniaan.”
”Pertti on nykyaikainen, ajassa kiinni oleva, hyvin asiakokonaisuuksia hallitseva ja olennaisuuteen kykenevä, mutta myös yksityiskohtien ja vivahteiden merkittävyyden ymmärtävä.”
”Tuo rohkeasti asiat esiin, perustelee ja argumentoi – usein selkeällä Suomella, jota kaikki ymmärtävät.”
”Diplomaattinen ja tyylikäs. Osannut ottaa käyttöön uudenlaisia käytänteitä kuten lasten itsenäisyyspäiväjuhlat ja yrittäjien aamukahvit.”
”Makkarafestivaalit!”
”Osaa rakentaa isoja paketteja, joissa kaupungin rooli on selkeä.”
Vähän liikaa taustojensa vankina. Noin hyvä mies menee pilalle demarina.”
”Kehittymisen paikka, silloin kun asia koskee vaikeita asioita ja negatiivisen palautteen antoa.”
”Yhteydenpito alempiin virkamiehiin voisi olla aktiivisempaa.”
”Pietarin matkailu.”
Plussat ja miinukset ovat syntyneet jutun kirjoittaneen toimittajan ja Lintusen työtä seuranneiden ihmisten välisissä keskusteluissa.
Pertti Lintunen
Syntynyt Helsingissä.
Naimisissa Helena-vaimonsa kanssa 37 vuotta. Perheeseen kuuluvat kaksi poikaa ja kaksi pojanpoikaa.
Harrastaa liikuntaa ja kulttuuria eri muodoissaan. Tekee mielellään ruokaa kotona ja on Imatran Makkarafestivaalien perustajajoukkoa.
Kaupunginjohtaja ahmii kirjallisuutta: Lukee kaikkea laidasta laitaan.