Liisa Kukkola
Lappeenrannan laulukilpailut ovat laulun Kalevan kisat. Niissä menestyminen tarkoittaa Suomen mestaruutta ja mahdollisuutta päästä suomalaisen laulumaailman pääareenoille.
-Lappeenrannan kilpailu on yksi kolmesta suomalaisesta pääkilpailusta, kaksi muuta ovat Savonlinnassa järjestettävä Timo Mustakallio?-kilpailu ja kansainvälinen Mirjam Helin?-kilpailu Helsingissä, sanoo Lappeenrannassa tuomaristoa kolmasti johtanut ja Kansallisoopperan entinen johtaja Erkki Korhonen.
Tähtibasso Jaakko Ryhäsen mielestä Lappeenrannan laulukilpailu on instituutio, jonka arvo tunnustetaan.
-Tämä on merkittävin ponnahduslauta alalle aikoville nuorille laulajille. Itse käyn katsomassa alkuerät, joista näkee, millaisia laulajia Suomeen on lähivuosina tulossa, Ryhänen sanoo.
Lappeenrannan kilpailun merkitys ei ole kärsinyt inflaatiota monista muista laulukilpailuista. Korhosen mukaan pienempiäkin laulukilpailuja tarvitaan yhden ison kansallisen ja kansainvälisen kilpailun lisäksi.
-Ei urheilussakaan siirrytä heti Suomen mestaruus?-kisoihin, piirikunnallisia kilpailuja tarvitaan siinä välissä. Näissä pienemmissä kilpailuissa on hyvä harjoitella esiintymistä. Kyllä laulajista näkee, ketkä ovat tottuneen esiintymään yleisön edessä, Korhonen sanoo.
Monet muut suomalaiset laulukilpailut mittaavat vain yhdenlaista osaamista: Kangasniemellä lauletaan pelkästään liedejä ja tenorikisassa kilpailevat vain korkeat miesäänet.
-Lappeenrannassa vaadittava ohjelmisto pitää myös huolen kisan merkityksestä. Täällä pitää hallita laaja ohjelmisto kirkkomusiikista ooppera-aarioihin, Ryhänen toteaa.
-Timo Mustakallio?-kilpailu on myös merkittävä suomalainen kilpailu, mutta se on enemmän kykykilpailu, Lappeenrannassa pitää olla jo valmiimpi laulaja, Ryhänen ja Korhonen sanovat.
Toiminnanjohtaja Milko Vesalaisella ei ole ollut vaikeuksia houkutella tuomareita Lappeenrannan laulukilpailuun. Siitä todisteena Lappeenranta-salissa tällä viikolla tuomareina istuvat kansainväliset suomalaiset tähdet, sopraano Karita Mattila ja kapellimestari Sakari Oramo.
-Ajoissa kun kysyy, niin tuomareita on ollut helppo saada Lappeenrantaan. Kieltäytymisiä on tullut lähinnä vain aikataulujen takia, Vesalainen sanoo.
Laulukilpailun rytmin muuttaminen takaisin kolmen vuoden välein järjestettäväksi on monen mielestä nostanut kilpailun tasoa. Korhosen mukaan se tekee hyvää myös kilpailun merkitykselle.
-Laulajat ehtivät valmistautua kunnolla, eikä kukaan tule kokeilemaan kepillä jäätä, kriitikko Jukka Lind sanoo.
Harventunut tahti tarkoittaa, ettei monikaan laulaja voi ajatella kokeilevansa nyt ja ottavansa sitten seuraavan kilpailun tosissaan.
-Laskin käsiohjelmasta, että tämän kerran kilpailijoista vain neljänneksellä on mahdollisuus osallistua ikänsä vuoksi vuoden 2016 kilpailuun, Lind jatkaa.
KUVATEKSTI
Heli Blåfield
Lappeenrannan laulukilpailuja on järjestetty vuodesta 1960, tosin vuosina 1960, -64 ja -66 kisaa ei käyty Lappeenrannassa. Kilpailu sai alkunsa Kansanvalistusseuran järjestämiltä talvipäiviltä. Kilpailu on järjestetty 2-4 vuoden välein. Nykyisin kilpailun järjestää Lappeenrannan kaupunki. Palkintosummat ovat sekä miesten että naisten sarjassa 10 000 euroa, kakkoset saavat 7 000 ja kolmoset 5 000 euroa. Laura Vire on mukana Lappeenrannassa kolmatta kertaa, hänen pianistinaan alkuerässä oli Kristian Attila, nuotinkääntäjänä kilpailussa toimii Tuuli Takkala.