Harri Manskinen
LAPPEENRANTA. Risto Kakkola muistaa elävästi hetken, jolloin hän lähti mukaan politiikkaan.
Olin kesätöissä Pulpin tehtailla, kun Joutsenon työväenyhdistyksen puheenjohtaja Teuvo Turunen tuli luokseni ja pyysi minua kunnallisvaaliehdokkaaksi. Hän oli siitä keskustellut etukäteen isäni kanssa, muistelee viikon päivät Lappeenrannan kaupunginhallituksen puheenjohtajana ollut Kakkola.
Tuolloin 18-vuotias Kakkola ei päässyt vielä läpi ja seuraavat vaalit jäivät väliin. Mutta kun Kakkola lopulta valittiin Joutsenon valtuustoon, kunnallisura on kannatellut 28 vuotta eli yli puolet 55-vuotiaan miehen elämästä. SDP tuli puoluevalinnaksi verenperintönä. Muita vaihtoehtoja nuori Kakkola ei edes harkinnut.
Aluksi minulla oli liikuntaan ja urheiluun liittyviä asioita mielessäni. Kun minut valittiin ensimmäiselle valtuustokaudelleni, lapset olivat pieniä ja halusin vaikuttaa lasten ja nuorten asioihin.
Kakkola seuraa innokkaasti paikallishistoriaa. Kirjahyllystä löytyy opus jos toinenkin rieskapitäjän Lotista, työväenliikkeestä, suojeluskunnista, kalastusseuroista ja muista yhdistyksistä.
Paikallishistoria viehättää. Harvoin sitä kirjan luettuaan hölmömpänä kannet sulkee.
Kakkolaa innostaa erityisesti ihmisten aatteilleen ja erilaisille yhdistystoiminnoille antama aika ja joissain tapauksissa jopa omaisuus.
Se on ollut valtava panos yhteiskunnalle. Kunnioitan suuresti niitä, jotka ovat täällä aikoinaan toimineet ja antaneet niin paljon yhteiseksi hyväksi. Nyt harva yhdistys tai yhteisö voi kehua, että tekijöitä on liikaa. Esimerkiksi puoluesidonnaisuus on jotain aivan muuta kuin joskus ennen.
Kakkola sanoo, että paikallishistoriaan tutustuminen antaa hänelle voimaa nykyiseenkin tehtävään.
Ennen on saatu aikaan vaikka mitä puutteellisillakin resursseilla. Siksi ihan jokaisesta pikkuasiasta ei pitäisi nikotella.
Paikallishistoriaa ovat myös kuntaliitokset. Joutsenon ja Lappeenrannan yhdistäminen ei kaatanut Kakkolan poliittista uraa. Ei siitäkään huolimatta, että kuntaliitos tyrmättiin kansanäänestyksessä ja valtuuston puheenjohtajana ollut Kakkola oli kuntaliitosmiehiä.
Minulle liitos ei ollut vaikea asia. Työpaikka siirtyi Lappeenrantaan. Se oli vaihtelua ja sain siitä uutta virtaa, Lappeenrannan Energia-konserniin kuuluvan Verkostorakennus Oy:n varastonhoitajana työskentelevä Kakkola sanoo.
Mutta edelleen on ihmisiä, joiden mielestä itsenäinen Joutseno olisi ollut parempi vaihtoehto.
Kakkola muistuttaa, että kaikki liitoksen alla esitetyt ennusteet ovat toteutuneet niin maailmalla kuin Suomessakin.
Jos liitosta ei olisi tehty, Joutsenon kehitys olisi kulkenut alaspäin. Olisimme vain odottaneet, milloin seuraavat liitosneuvottelut alkavat. Kaikille kuntalaisille ei ollut selvää, että juuri mikään ei olisi itsenäisessä Joutsenossa jäänyt ennalleen.
Kakkola muistuttaa, että kirkonkylälle on panostettu liitoksen jälkeen 20 miljoonaa euroa.
Siihen emme olisi yksin pystyneet.
Viime vaaleissa Lappeenrannan valtuustoon nousi kymmenen entistä joutsenolaista ja Kakkola kaiken lisäksi paalupaikalle kaupunginhallituksen johtoon. Joko Joutsenon mafia valtaa Lappeenrannan?
Tietysti joutsenolaisten kesken vaihdetaan mielipiteitä, mutta kaikki ymmärtävät, että yhteisiä asioita tässä hoidetaan.
Niitä yhteisiä asioita riittää seuraavalle valtuustokaudella yllin kyllin. Uuden päällikön johtajaominaisuuksia punnitaan jo kevään aikana.
Ei tässä auta isäntämieheksi ryhtyä. On tyynesti otettava vastaan mitä tulee ja sen mukaan tehtävä yhdessä päätöksiä.
Lappeenrannan taloudellinen tilanne vaatii toimenpiteitä ja erityisesti Kakkolaa huolestuttaa velkaantuminen.
Tulevia päätöksiä on vielä turha ennakoida, mutta talouskysymykset hallitsevat valtuustokautta.
Kakkola on myös miettinyt keinoja. Julkisuudessa esillä ovat olleet veronkorotukset ja säästölistat.
Elinkeinopolitiikkaan pitää panostaa. Meidän on myös pohdittava, mihin palveluihin on todella varaa. Verotuloja on saatava lisää, jotta voimme vastata kuntalaisten palvelutoiveisiin.
Tulevat toimenpiteet vaativat uusilta päättäjiltä sitoutumista. Kakkola on jo haistellut ilmapiiriä ja sanoo varovaisesti, ettei ole varma valtuuston kriisitietoisuudesta.
Sitä pitää lisätä ja kertoa rehellisesti, missä mennään ja miksi vaikeita päätöksiä joudutaan tekemään.
Osa Kakkolan ja muiden päättäjien työsarkaa on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Kakkola odottaa, että Eksoten oma tuottavuusohjelma tuo tuloksia, mutta muutakin tarvitaan.
Kyllä sinne rahaakin on laitettava. He tekevät siellä työtä kuntalaisten hyväksi ja ne ovat palveluita, joita jokainen meistä tarvitsee jossain vaiheessa elämäänsä.
Eksoten ulkopuolelle jäänyttä Imatraa Kakkola ei halua neuvoa, mutta on valmis keskustelemaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta Imatran ehdottamalla isäntäkuntamallilla.
En lähde ehdottamaan Eksoten purkamista, mutta isäntäkuntamallin rakentaminen on mielestäni mahdollista.
Kuntakenttä on lähivuodet murroksessa. Lappeenranta on kasvanut kuntaliitoksilla 2000-luvun aikana. Kakkolan mukaan nyt ei ole hötkyilyn aika.
Lappeenrannalla ei ole intressiä hämmentää kuntaliitoksia Etelä-Karjalassa. Mutta sen ajatuksen haluaisin viestittää, että maakunnassa pohdittaisiin laajemmin, millä tavoin palveluja jatkossa järjestetään.
Valtionosuudet muuttuvat eivätkä ne varmasti kasva. Sillä voi olla kohtalokkaita seurauksia pienemmille kunnille.
Kakkola ennustaa, että Etelä-Karjalaan jää lähivuosien myllerrysten jälkeen vähintään kaksi kaupunkia. Laajaan Saimaankaupunkiin Kakkola ei usko.
Eikä sitä välttämättä edes tarvita. Siihen asiaan en panoksia aio laittaa.