LAPPEENRANTA. Puomi on alhaalla. Kello kilkattaa ja valo vilkkuu. Autojono kasvaa Valtakadulla kummallakin puolella. Puomin takana joutuu vartoomaan hetkisen.
Puu kulkee yhä vanhoilla kiskoilla läpi Lappeenrannan kaupungin. Lähes 130 vuotta sitten sama rautatieyhteys sysäsi Lappeenrannan kaupungin kasvuun.
Pitkää ikää kiskoparille on luvassa myös jatkossa. Tuotantojohtaja Pasi Leimi kaupungin teknisestä toimesta ei uskalla luvata rautatielle kuitenkaan toista 130 vuotta. Sen verran Leimi raottaa, että rata on ja pysyy.
– Kaupungin suunnitelmissa ja tulevaisuuden strategioissa ei ole mitään sellaista, että rata rullattaisiin pois.
– Meille rata on tosi tärkeä, sanoo Metsä Woodin sahan tehdaspäällikkö Jari Juutilainen.
Keisarinasema paloi tammikuussa. Siitä ei ole jäljellä enää kuin muisto. Palaneen aseman ohi kulkeva rata sen sijaan on ja pysyy. Metsä-Saimaan ratana tunnetulla rautatieosuudella on pituutta noin kuusi kilometriä. Kiskopari lähtee Parocin nurkalta ja päätyy Kivisalmeen Metsä Woodin sahalle.
Matkalle mahtuu seitsemän tasoristeystä, joista kahdessa on puomi, yhdessä junasta varoittava kello ja vilkkuvalo. Neljä tasoristeystä on suojattu pakollista pysähtymistä vaativalla liikennemerkillä.
Viime syksynä nainen jäi junan alle Oksasenkadun ja Taipalsaarentien risteyksen kohdalla.
Taipalsaarentieltä kiskojen yli Lönnrotinkadulle on monelle kaupunkilaiselle lyhin reitti. Se on tallautunut aivan alikulkutunnelin viereen.
Junaliikennettä Metsä-Saimaan radalla on vähänlaisesti. Rata on silti yhä tärkeä. Heti sodan jälkeen Lappeenrannan rautatieyhteys oli korvaamattoman tärkeä koko Suomelle.
Saimaan kanava oli jäänyt luovutetulle alueelle ja Rapasaaren tavara-aseman kautta kuljetettiin puuta, laivoja ja muita teollisuustuotteita, joilla maksettiin suuria sotakorvauksia Neuvostoliitolle.
Nyt rata turvaa Metsä Woodin sahan raaka-ainehuollon ja valmiin sahatavaran kuljetuksen satamiin. Juutilainen sanoo, että mikäli sahan kaikki materiaalikuljetukset tehtäisiin rekoilla, se tietäisi vuodessa noin 30?000 rekkaa läpi keskustan.
Jari Juutilaisen mukaan junaliikenne vähentää keskustan ruuhkia, saasteita ja onnettomuusriskiä.
– Yksi juna vastaa aina reilua 40 rekan ajosuoritetta läpi keskustan. Pääosa junaliikenteestä on keskitetty varhaiseen aamuun ja myöhäiseen iltaan ja siksi se on selvästi keskustaliikenteen osalta jatkuvaa rekkarumbaa turvallisempi kuljetusmuoto.
Juutilaisen mielestä keskusta alueen pakokaasu- ja pölysaasteen kannalta vähäpäästöinen kiskoliikenne on ehdottomasti parempi vaihtoehto.
Kuvateksti
Mika Strandén
Pituutta Lappeenrannan läpi menevällä Metsä-Saimaan radalla on noin kuusi kilometriä.