Kaisa Juntunen
LAPPEENRANTA. Lappeen koulun 1A istuu värikkäillä säkkituoleilla aamupiirissä. Lapset kertovat missä asioissa kukin kaveri on hyvä.
Yksi on hyvä rakentamaan legoja.
Toinen on hyvä matikassa.
Kolmas on hyvä piirtämään.
Neljäs on hyvä rikkomaan isoja jäälohkareita.
Luokan 19 oppilaasta lähes puolet on erityisen tai tehostetun tuen oppilaita. Luokassa on kolme aikuista: erityisopettaja Ritva Virtanen, luokanopettaja Hannele Heikkilä ja koulunkäyntiavustaja Annika Keskisaari.
Uskomme tähän systeemiin. Tästä hyötyvät niin erityisoppilaat kuin muut, sanoo Virtanen.
Yhteisen tekemisen kautta lapset kasvavat suvaitsevaisuuteen ja toistensa tukemiseen.
Kun kasvaa ihmisenä, se luo oppimisen edellytyksiä, sanoo Lappeen rehtori Ville Laivamaa.
Vuorovaikutustaitojen oppiminen on keskeistä luokan toiminnassa.
Ihminen pärjää elämässä, kun hän pärjää muiden ihmisten kanssa, Virtanen sanoo.
Jos tunnilla esiintyy häiriökäyttäytymistä, muu toiminta lakkaa tarvittaessa siihen paikkaan.
Käymme piiriin ja harjoittelemme draaman keinoin miten tilanne selviää seuraavalla kerralla toisin, kuvaa Virtanen.
1A EI ISTU 45 minuuttia pulpetissa, vaan oppimista tapahtuu myös liikkuen, leikkien ja mahallaan maaten.
Meillä on oppimisessa kaikki aistikanavat käytössä, Virtanen sanoo.
Hitaammin oppivat saavat edetä omaa tahtia ja nopeimmille etsitään riittävän haasteellisia tehtäviä.
Opettajat uskovat, että yhteisopetuksen mallilla on myönteinen vaikutus lasten tulevaisuuteen.
Tavalliset koulut, joissa vastaanotetaan erityistarpeita omaavat lapset, ovat tehokkain keino syrjivien asenteiden voittamiseksi. Niiden avulla luodaan yhteisöjä, joissa toivotetaan kaikki tervetulleiksi, Heikkilä sanoo.
Vanhemmat ovat ottaneet systeemin hyvin vastaan.
Vanhemmilta on tullut vain myönteistä palautetta, Laivamaa kertoo.
Muualla Suomessa voidaan vain kadehtia 1A:ta. Perustusopetuslain mukaan erityisoppilailla pitäisi olla oikeus lähikouluun ja tavalliseen opetusryhmään. Käytännössä valtaosa erityisoppilaista keskitetään omille luokilleen eikä heille ole riittävästi tukea tarjolla.
Lappeenranta on jo vuosien ajan pyrkinyt hoitamaan hyvin koulutustaan ja erityisesti erityisopetuksen kysymyksiä. Lappeenranta pyrkii tekemään ratkaisunsa lapsen parhaasta lähtien. Ei siis aina puhtaasti rahasta lähtien, niin kuin valitettavasti näyttää tapahtuvan, Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen ylistää.
Lappeenrannassa on toinen vastaava luokka Lauritsalan koulussa. Suurin osa tukea tarvitsevista oppilaista on yhä erityisluokilla, joskin tavallisissa kouluissa. Ainoastaan Voisalmen koulun vaikeimmin vammaiset oppilaat sekä yläkoululaiset ovat omassa yksikössään Lönnrotinkadulla tilanpuutteen vuoksi.
KUVATEKSTI
Inka Nordlund
Lappeen koulun 1A opiskelee paljon muuallakin kuin pulpetin ääressä. Matematiikan tunnilla Emmi Hukkanen (vas.), Matias Seppälä ja Joel Eero-Hovi.
Veeti Taipale, Stella Sarèn ja Joel Eero-Hovi pohtivat yhdessä matematiikan tehtäviä.
Perusopetuslaki
Uusittiin viime eduskuntakaudella.
Oppilaille säädettiin oikeus välittömiin tukitoimiin, kun oppiminen tai koulunkäynti kangertelee.
Oppilaalla on oikeus saada opetusta lähikoulussa.
Lähikouluperiaate perustuu Suomen sitoutumiseen kansainvälisiin sopimuksiin, ohjelmiin ja julistuksiin.
Erityisen tuen päätös tai vammaisryhmään kuuluminen eivät saa vaikuttaa opetuksen järjestämispaikan tai opetusryhmän määräytymiseen.
Ryhmäkoon on oltava kohtuullinen.
Erityisopetusta Lappeenrannassa
Yhteensä 340 peruskoululaista saa tehostettua tukea.
Tukea saa 217 alakoululaista ja 123 yläkoululaista.
Erityisluokkia on 60.
Eniten tuen tarvetta on 1.-luokalla ja 9.-luokalla.
Erityisluokkaopetusta järjestetään sekä omalla alueella että keskitetysti.
Erityisopetuksen ongelmia Suomessa
Oppilaille laissa turvatut oppimisen tukitoimet jäävät käytännössä toteutumatta.
Opetusryhmät eivät ole pienentyneet, vaikka niissä opiskelee erityistä tukea tarvitsevia oppilaita.
Oppilaille ei ole mahdollista antaa tarpeen mukaan tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta tai erityisopetusta.
Suunnitelmallisuus ja kirjatut tukitoimet eivät näy oppilaan arjessa. Lainmuutos näyttäytyy kentällä lähinnä korulauseina.
Oppilaat ovat eriarvoisessa asemassa eri kunnissa ja eri kouluissa.
Oppilaan tulevaisuuteen vaikuttavia pedagogisia asiakirjoja voi laatia opettajankoulutusta vailla oleva henkilö, sillä opettajan ammattinimikettä ei ole suojattu. Lähde: OAJ