Funkiskoulu hoitokäyttöön

Armilan koulun tontille nousee kaksi nelikerroksista asuinkerrostaloa. Saneerattavaa koulua omistaja tarjoaa terveydenhuollon toimintatiloiksi.

Kaija Lankia

LAPPEENRANTA. Armilan koulusta suunnitellaan terveyden tyyssijaa. Kiinteistön omistaja Ossi Vilhu Assi Groupista haluaa hyödyntää koulun avaria käytäviä, voimistelusalia ja keittiötä hoitotiloina, jos kiinnostunut yrittäjä löytyy.

— Siihen käyttöön voidaan käyttää hyödyksi mahdollisimman paljon nykyisiä seiniä, ja 10—15 euron neliöhinta on varsin kilpailukykyinen verrattuna uudisrakentamiseen, Vilhu totesi Tykin asukasillassa eilen.

Assi Groupin ostaessa koulukiinteistön Lappeenrannan kaupungilta kauppakirjaehtona oli kaavan tehokkuusluvun 0,5:n toteuttaminen. Se vaatii 3 600 lisäneliön rakentamista.

Kaupungin kanssa tehdyissä kaavasuunnitelmissa on päädytty kaavaehdotukseen, jossa neliöt sijoitetaan kahteen nelikerroksiseen asuinkerrostaloon. Isompi niistä sijoittuisi Ratakadun varteen sen suuntaisena, pienempi Armilan koulurakennuksen läntisen siiven jatkoksi, noin kymmenen metrin päähän koulun päädystä.

— Itse koulun tontti säilyisi avarana ja sen puustokin voidaan säilyttää paria puuta lukuunottamatta, asemakaava-arkkitehti Mika Sairanen selvitti.

Paikoitustila vietäisiin rampilla pihan alle.

Asuintalot sulautettaisiin funkis-koulun tyylisiksi: seinät rapattaisiin ja pulpettikaton kaltevuus vastaisi koulun kattoa.

Ossi Vilhu hakee asuintaloille ja koulurakennukselle synergiaetuja: taloihin tulisi omistus- ja vuokra-asuntoja vanhemmalle väelle, joka voisi saada terveys-, liikunta- ja ruokailupalveluja ”päärakennuksesta”.

— Myös muu kuin terveydenhoitoala voisi tulla kysymykseen, mutta se on ensisijainen. Koulun muuttaminen asuinnoiksi olisi paljon kalliimpaa, mutta ei ole pois suljettua, varsinkaan ylimmän kerroksen osalta, hän totesi.

Asukasiltaan kokoontuneiden keskuudessa ehdotus herätti muutamia kysymyksiä. Pohjoispäädyn pelättiin peittyvän näkyvistä uudisrakennuksen taakse. Talo tuntui myös tulevan liian lähelle pientaloja.

Suurin huoli oli liikenteestä. Kulku taloille tapahtuisi kapean Oppilaantien kautta — nykyisestä koulun liittymästä sekä Annankadun risteyksen paikkeilta, josta tulisi ramppi maanalaiseen paikoitukseen.

— Eikö kulkua voisi saada Ratakadulta, kysyttiin.

Ossi Vilhu ja Mika Sairanen olivat yhtä mieltä, että Ratakatu olisi parempi liittymän paikka. Kaupungin liikennejärjestelyistä vastaavat eivät kuitenkaan ole antaneet siihen lupaa, kun Ratakadun liittymiä halutaan mieluummin vähentää kuin lisätä.

— Mutta jos asukasyhdistys laatii kirjelmän, jossa sitä vaaditaan, asia voisi muuttua, Sairanen vihjasi.

Kirjoittaja:
Kaija Lankia