Outi Salovaara
VIIPURI. Viipurissa on palanut Pyhän Annan kruunu -linnoituksessa sijainnut historiallisesti arvokas päävartiorakennus.
Vyborgskie Vedomosti -lehden mukaan 1776 rakennettu vartiotupa syttyi tuleen keskiviikkoiltana seitsemän aikoihin.
Paloautot tulivat paikalle nopeasti, mutta sammutus käynnistyi hitaasti. Paloautojen säiliöissä ei ollut vettä, ja rakennus oli ilmiliekeissä ennen kuin sammutus pääsi toden teolla alkamaan.
Venäläisellä Vyborginfo-matkailusivustolla vartiotupaa luonnehditaan valtion suojeluksessa olevaksi arvokkaaksi linnoitusarkkitehtuurin muistomerkiksi.
Nimellisestä suojelusta huolimatta tupa oli huonolla hoidolla ja huligaanien temmellyskenttä.
Hylätystä talosta oli Vyborgskie Vedomostin mukaan alettu muun muassa kähveltää ikkunanpuitteita.
Puolisen vuotta sitten paikallishistorian ystävä ja keräilijä Vitali Dust paikkasi vartiotuvan katon, siivosi rakennuksen ja muutti taloon asumaan vaimonsa kanssa.
Dust järjesti rakennuksessa keräämiensä historiallisten tavaroiden näyttelyitä. Dustin kokoelmat tuhoutuivat palossa.
Tulipalon syttyessä Dust oli vaimoineen juuri palaamassa Pietarin-matkalta kotiin.
Palon syttymissyystä ei ole tietoa. Sähkölaitteet eivät ole voineet aiheuttaa sitä, koska rakennus ei ole ollut sähköverkossa syyskuun jälkeen.
Puu-uunistakaan palon ei uskota alkaneen, koska Pietarissa olleet Dustit eivät olleet lämmittäneet uunia kahteen päivään.
Silminnäkijöiden mukaan lukitussa rakennuksessa oli juuri ennen palon syttymistä käynyt vieras nainen.
Viipurilaiset ovat olleet jo kauan huolissaan rakennuksesta, ja Vyborgskie Vedomosti on kirjoittanut aiheesta aiemminkin.
Neuvostoliiton aikoina 1980-luvun puolivälissä vartiotupa restauroitiin suomalaisten avulla. Sinne muun muassa asennettiin viemäröinti.
Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen rakennuksen haltijat vaihtuivat taajaan ja rakennus alkoi uudelleen ränsistyä. Siinä muun muassa säilytettiin viileää vaatineita hedelmiä, minkä vuoksi lämmitys otettiin pois päältä.
Vartiotupa ei ole ainoa tulipalon nielemä viipurilainen arvorakennus. 2009 vanhassa kaupungissa paloi 1904 rakennettu arkkitehtonisesti merkittävä Domuksen talo, josta jäi pystyyn pelkkä ranka.
Viipurilaissyntyinen arkkitehti Juha Lankinen harmittelee synnyinkaupunkinsa arvorakennusten tuhoa ja sitä, että luonnonvaroiltaan rikkaalta Venäjältä liikenee korjauksiin vain niukasti varoja.
On olemassa vaara, että vartiotupaakaan ei koskaan korjata, jos se on pahoin tuhoutunut.
Etelä-Karjalan museo
Viime viikolla tulipalossa tuhoutunut pääosin kivirakenteinen vartiotupa noin vuonna 1900 otetussa kuvassa. Kuva on Etelä-Karjalan museossa olevasta albumista, jonka saksankielisen kuvaajan nimi ei ole tiedossa.
Pyhän Annan kruunu -linnoitus
Venäläiset alkoivat rakentaa linnoitusta 1731.
1743 linnoitusta vahvistettiin Ruotsin ja Venäjän välisen ns. hattujen sodan jälkeen.
17001800-lukujen vaihteessa Venäjän ja Ruotsin välillä oli useita sotia. Linnoitus oli puolustusvalmiudessa, mutta ei osallistunut sotatoimiin.
1854 linnoitusta korjataan Krimin sodan vuoksi.
1860-luvulla linnoitus menettää sotilaallisen merkityksensä. Linnoituksen läpi rakennettu tie teki linnoituksesta puolustuskyvyttömän.
Linnoituksen neljä bastionia muodostavat kruunun muotoisen puolustusrintaman noin kilometrin matkalla.
Palanut vartiotupa rakennettiin alunperin 1776 ja uudelleen 1835.