Seija Hackman
Lappeenrannan Haapajärvi alkoi torstaiaamuna täyttyä taas vedestä.
Rakkolanjoen vesien pääsyn järveen estävä pato puhkaistiin aamutuimaan, ja vettä alkoi virrata järveen.
Kevään eteneminen vaikuttaa siihen, miten pian järvi lainehtii normaalikorkeudessaan.
-Pakkasten jatkuessa täyttyminen on hidasta. Tulva-aikana vettä alkaa tulla 16 kuutiota sekunnissa, ja järvi täyttyy noin viikossa, rakennuttajainsinööri Matti Pylkkänen Lappeenrannan Energiaverkoilta arvioi.
Natura 2000 -verkostoon kuuluva, Lappeenrannan jätevesien kuormittama Haapajärvi tyhjennettiin viime kesänä kunnostusta varten.
Padon puhkaisu aamuvarhaisella sujui kaivureilta parissa tunnissa. Kevään ja kesän varsinainen urakka on kuitenkin vasta alussa.
Samalla kun järvi täyttyy, urakoitsijoilla on jo kiire purkaa ohitusuoman reunapenger ja täyttää uoma. Jos uomaan ehtii kertyä vettä ja penger sulaa, työ käy vaikeaksi ja myös vaaralliseksi.
Ohitusuomalla ja penkereellä on mittaa liki kaksi kilometriä. Tasattavaa maata riittää 50 000 kuutiota. Kaikkiaan penkereiden ja kuivatuspatojen purkuvaiheessa maamassoja pitää siirrellä 130 000 kuution verran.
Kuivatuspatojen purkua saattaa hankaloittaa kasvillisuus, jota viime syksynä niitettiin järven pohjasta 73 hehtaarin alalta. Se noussee veden pintaan ja pitää sekin poistaa nopeasti.
-Kasveja ei saa päästää patojen alapuolelle, josta joki veisi ne, Matti Pylkkänen kertoo.
Joki ei saisi viedä Venäjän puolelle myöskään ylenmäärin sameaa vettä, jota syntyy, kun penkkoja poistetaan ja tasataan. Siksi Rakkolanjoen luusuaan on kaivettu laskeutusallas. Sameusmittari mittaa veden sameutta ja tiedot raportoidaan rajavesikomissiolle.
Patojen ja penkereiden purkamisen ja tasaamisen arvioidaan vievän aikaa parista viikosta kuukauteen.
Purkutöiden aikana pitäisi ratkaista myös vedestä poistettavan kasvillisuuden loppusijoitus. Lähitienoon hakekattilat eivät kaikkea niele.
-Toivomme yhteistyötä, että ne saataisiin penkereiden tasausmaalle tai ohitusuoman pohjaan, Pylkkänen pohtii.
Asiaa pohditaan tiedotustilaisuudessa Haapajärven koululla ensi viikolla, 11. huhtikuuta.
Syksyllä kasveja tulee kärrättäväksi lisää, sillä viime vuonna niittämättä jäänyt kasvusto niitetään silloin veden päältä.
KUVATEKSTI
Marleena Liikkanen
Raimo Kälviäinen Haapajärven kylältä saapui mönkijällään katsastamaan, miten padon purku sujui. Hän oli järven suhteen tyynen odottavalla kannalla.
Padon purku sujui pakkassäässä hyvin. Kuivan ja kylmän sään jatkuminen helpottaisi jatkossakin, kun ohitusuoman penkereitä puretaan.
Rakkolanjoki tuo 16 kuutiota vettä sekunnissa.