Talkoohenkeä kanavan kylissä

Tarvitaan yhteinen hanke, Osmo Mikonsaari evästää kylätoiminnan aktivoitumiseen. Esimerkki löytyy hänen vetämästään Saimaan kanavan kyläyhdistyksestä.

LAPPEENRANTA

Leena Sallinen

Saimaan kanavan kyläyhdistyksestä löytyy talkoohenkeä. Siitä näyttönä Lyytikkälän urheilukentälle on valmistunut kiekkokaukalo ja nyt on siellä sisätyövaiheessa liikunta- ja monitoimihalli.

Uudisrakennus nousi kentän vanhan hirsimajan kupeeseen. Siinä on sisämitoiltaan 9,5 kertaa 13 metrin liikuntahalli ja 18 neliötä eteis- ja sosiaalitilaa.

-Pienihän se on halliksi, mutta meille iso projekti, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Osmo Mikonsaari.

Yhdistys sai rakennushankkeisiinsa EU:n Leader-rahoitusta. Työt on tehty ja tehdään kyläläisten talkoilla sähkötöitä lukuunottamatta.

-Hallitalkoissa on ollut 46 eri henkilöä, eikä palkkaa ole maksettu kellekään, Mikonsaari kertoo.

Saimaan kanavan kyläyhdistyksen toimialueella on noin 450 asukasta. Kyliä on seitsemän: Kansola, Karhusjärvi, Kähärilä, Lempiälä, Lyytikkälä, Pajarila ja Rasala.

Kylät ovat elinvoimaista Lappeenrannan maaseutua, jonne on tullut myös uudisasukkaita. Lehmiä ei ole enää kuin Rasalassa, mutta hevosia on ympäri kyliä, ja kaikki pellot ovat viljelyksessä.

Pienyrityksiäkin on leipomoista konepajoihin.

-Paljon käydään töissä kylien ulkopuolella, Mikonsaari sanoo.

Kauppoja kylille ei hänen mukaansa kaivata.

-Lauritsala on lähellä, ja Ikea tulee vielä lähemmäs.

Lähipalveluna kylillä on ollut Lempiälän koulu, joka lakkautettiin vuonna 2006. Kaupunki myi koulun yksityiskäyttöön vuonna 2010.

Kyläläiset menettivät kokoontumispaikkansa ja talven jälkeen myös koulun kiekkokaukalon.

Uusi paikka molemmille järjestyi Lyytikkälästä urheilukentän omistajan ja kyläyhdistyksen läheisen yhteistyökumppanin Lappeen Riennon kanavan osaston myötävaikutuksella.

Kaukalossa käy kaukalopallon pelaajia kylien ulkopuoleltakin.

-Hallillakin on varmasti kova käyttö, Mikonsaari ennakoi ja muistuttaa, että ensisijaisia käyttäjiä ovat yhdistyksen kylien asukkaat.

Kyläyhdistyksen toimialuetta halkoo kanavan lisäksi myös Valtatie 13 eli Nuijamaantie. Siitä on Mikonsaaren mukaan riittänyt ja riittää kyläläisille puheenaihetta ja yhdistykselle haastetta.

Jos Nuijamaantie on tukkeutunut, venäläiset ajelevat kylien pikkuteitä. Jos ja kun se levennetään nelikaistaiseksi, maatalouskoneilla liikkuminen menee vaikeaksi.

-Tiehankkeisiin pitää suhtautua myönteisesti, mutta niihin pitää löytää toimiva ratkaisu, Mikonsaari sanoo.

Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen vuosikokous ja kylätreffit Savitaipaleella tiistaina 23. huhtikuuta. Tilaisuus pidetään monitoimikeskus Morovassa kello 17.30-20.30. Teemana on Elämää kyliin ja kylätalot tuottavammiksi. Osmo Mikonsaari kertoo kumppaneineen esimerkin Saimaan kanavan kyläyhdistyksestä.

Osmo Mikonsaari

Syntyisin Lyytikkälästä, asuu vaimon kanssa siellä kotitilan mailla.

Toimi 30 vuotta vanginvartijana Konnunsuolla, eläkkeelle 2004.

Mukana Lempiälän koulupiirin kylätoimikunnassa 1990-luvun alkupuolelta alkaen.

Saimaan kanavan kyläyhdistyksen puheenjohtajaksi 2011, jolloin yhdistys rekisteröitiin.

Nimettiin viime vuonna Etelä-Karjalan kylät ry:n valintana vuoden kylätoimijaksi.

Kirjoittaja:
Leena Sallinen