TIMO LAITAKARI
HARRI MANSKINEN
Hallituksen sote-uudistus pakottaa nykymuotoisen Eksoten purkamiseen. Jos hallituksen kaavailut toteutuvat, Lappeenranta toimii 2017 koko maakunnan tasoisen sote-alueen vastuukuntana.
SDP:n kansanedustaja Anneli Kiljunen tulkitsee hallituksen toissaviikolla tekemää linjausta niin, että nykyinen kuntayhtymäpohjainen malli ei jatkossa ole Etelä-Karjalassa mahdollinen.
Imatran seudulla on mahdollista, että Imatra hoitaa oman alueensa kuntien perustason palvelut, mutta laajemmat palvelut sielläkin hoitaa Lappeenranta.
Käytännössä muutos merkitsee sitä, että pienten kuntien vaikutusmahdollisuudet pienenevät: uudessa mallissa kukin kunta voi vaikuttaa vain oman asukaslukunsa verran. Kun maakunnan asukkaista selvästi yli puolet asuu Lappeenrannassa, voivat lappeenrantalaiset teoriassa yksin päättää asioista.
Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen hämmästelee Kiljusen tulkintoja. Hänen mukaansa voimassa on edelleen periaate, että toimivia kokonaisuuksia ei pureta.
– Kyllä minulla on ihan päinvastainen käsitys. En usko, että lain kautta tulee pakkoa Eksoten purkamiselle.
Itkosen mukaan vastuukuntamalli herättää paljon kysymyksiä. Päätöksenteko ja omaisuuden jakaminen ovat vaikeita aiheita ratkaistaviksi.
– Tärkeä näkökulma on myös henkilökunta. He eivät mielellään haluaisi enää isoja organisaatiomuutoksia. Tämä on ollut tähän asti jatkuvaa hallintojen muutosta ja pikkuhiljaa kaivataan työrauhaa.
Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva on hieman yllättynyt. Jarva sanoo, ettei ole osannut tulkita lakiesitystä samalla tavoin kuin Kiljunen.
– Kunnille ei ole tullut täsmätietoja. On vain hajatietoa ja lisää ohjeita odotellaan. Siinä mielessä tämä on yllättävää, että Etelä-Karjalaan on tullut vahvasti viestiä, että Eksote olisi hyvä esimerkki.
Mikäli vastuukuntamalli toteutuu, Lappeenranta on keskuskaupunkina valmis isännäksi.
– Eksoten omaisuuteen ja muihin vastaaviin kysymyksiin on pakko tulla vastauksia lainsäädännön kautta. Valtionohjausta tarvitaan.
Myös Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintunen kuuntelee ihmeissään Kiljusen tulkintaa.
Valmistelu on kulkenut toiseen suuntaan.
– Olemme lähteneet siitä, että ensin mietitään miten alijäämät saadaan ratkaistua. Sen jälkeen pohditaan palveluverkostoa ja vasta kolmantena ratkaistaan hallintomalli.
Laki antaisi Imatran seudulle mahdollisuuden järjestää perusterveydenhuolto seudullisena mallina.
– Ennemminkin meidän pitää miettiä, mikä on kokonaiskuva Imatran seudulla ja miten se tulee mukaan maakunnalliseen malliin.
Miten Etelä-Karjalassa edetään?
Kaupunginjohtajien neuvottelukunta kokoontuu keskiviikkona pohtimaan alijäämiä ja palveluverkkoa.
Eksoten hallitukselta tulee keskiviikkona esitys palveluverkostosta.
Jo nyt on selvää, että nykyinen terveyskeskusten verkosto kevenee ja vanhusten laitoshoito vähenee .
Kesän 2013 aikana valmistellaan Etelä-Karjalan ”kuntatalouden kestävyyskuva” päätöksenteon pohjaksi.
Päätöksiä palveluverkostosta lokakuussa 2013.
Vuoden 2015 aikana käsitys siitä, siirrytäänkö Etelä-Karjalassa vastuukuntamalliin.
Uusi hallintomalli on kokonaan toiminnassa vuonna 2018.