VENÄLÄISTEN omistamien kiinteistöjen määrä yli nelinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Näin kovia kasvulukuja ennustaa Työ- ja elinkeinoministeriön teettämä tutkimus.
Venäläisten omistamien kiinteistöjen määrä nousisi nykyisestä kuudesta tuhannesta 25 000 kiinteistöön, joista kolme neljännestä on kesämökkejä ja rantatontteja.
Jos kysyntä painottuu nykyisenlaisesti, vuonna 2030 venäläiset omistavat Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa lähes 13 000 kesämökkiä tai tonttia. Tämä on runsas kuudesosa näiden maakuntien yhteenlasketusta kesämökkikannasta.
Viime vuosien mökkikauppa ei ole kehittynyt kovimman ennusteen mukaisesti.
Venäläisten kiinteistökaupat Etelä-Karjalassa vähenivät viime vuonna edellisvuoteen verrattuna. Kauppoja tehtiin 163, mikä on reilu neljännes vähemmän kuin vuonna 2011.
Kauppojen keskihinta oli maltillinen 102?000 euroa, mikä on hyvin lähellä edellisvuoden lukemia. Lukumääräisesti eniten kauppoja tehtiin Imatralla.
Kun vuonna 2011 kiinteistökauppoihin Etelä-Karjalassa käytettiin rahaa 22,6 miljoonaa euroa, kauppoja tehtiin viime vuonna reilulla 16 miljoonalla eurolla.
Eteläkarjalaiset kiinteistönvälittäjät kertovat STT:n haastattelussa, että kaupassa on ollut hidas vaihe viimeiset neljä vuotta. Tämä on rauhoittanut markkinoita.
-Venäläiset eivät enää nostata hintoja, SKV Kiinteistövälityksen myyntipäällikkö Irene Tuisku Lappeenrannasta sanoo.
Hänen mukaansa venäläiset ovat hyvin hintatietoisia, ja kaupat tehdään reaalihinnoilla.
Etelä-Karjalan OP-Kiinteistökeskuksen toimitusjohtaja Ari Punnonen kertoo, että kauppahinnat ovat laskeneet hurjasti vuoden 2008 lamaa edeltäneistä villeistä vuosista.
-Nyt on liikkeellä ihan tavallisia ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneempia esimerkiksi Imatran edullisista kerrostalohuoneistoista ja omakotitaloista kuin kesäasunnoista.
Myös Imatran Kiinteistömaailman yrittäjä Liisa Pohjalainen kertoo, ettei mökkien hintojen nousulle ole odotettavissa venäläistä apua.