HEIKKI SOPANEN
Imatra oli 2007 tiukassa paikassa. Vuosia kaupunki oli elänyt yli varojensa ja velkamäärä kasvoi. Silloiset poliitikot aloittivat talouden tasapainottamisohjelman, joka on pitänyt myös kahdessa seuraavassa kaupunginvaltuustossa.
Käytiin tekemään realistisia talousarvioita. Niiden toteutumista seurattiin ja poikkeamiin reagoitiin. Päätettiin, että vuosikatteen pitää olla seuraavina vuosina vähintään kymmenen miljoonaa euroa ja ettei nettoinvestointeja tehdä enempää kuin vuosikatteen verran. Poikkeuksena elinkeinopoliittiset investoinnit, joista laskettiin saatavan rahat nopeasti takaisin. Ennen kaikkea poliitikoilla on ollut rohkeutta tehdä kovia rakenteellisia päätöksiä tavoitteen saavuttamiseksi.
Kovia päätöksiä ovat olleet muun muassa kahden terveyskeskuksen ja yhden sairaalan lakkauttaminen ja kouluverkon supistaminen sekä perus- että lukio-opetuksessa. Samalla palvelutuotantoa on kehitetty ja tehostettu. Viimeisin siirto oli suuren kiinteistömassan siirtäminen kaupungin toimitilayhtiölle, koska siten odotetaan saatavan rahoitusta kiinteistöjen korjaukseen.
Kaupunki on aiemmin omistamissaan kiinteistöissä vuokralaisena, ja toimitilayhtiöllä on korjaus- ja kunnossapitovelvollisuus.
Kuvio näyttää hyvältä. Kaupungin velka on pienentynyt ja palvelut näyttävät toimivan kustannustehokkaasti.
Lappeenranta on samassa tilanteessa kuin Imatra 2007. Kaupungin velka on 5-6 vuodessa tuplaantunut ja poliitikoilta odotetaan kovia rakenteellisia päätöksiä. Strategioita on hiottu pitkin kevättä.
Päätöksiä odotellessa kannattaa pitää mielessä, että Lappeenranta on maakunnan kasvukeskusveturina ollut vuosia eri asemassa kuin Imatra. Kaikki ei ole saamattomien poliitikkojen tai virkamiesten syytä.
Lappeenrannan väkiluku kasvaa, kun Imatralla se vähenee. Uudet ihmiset vaativat uusia palveluja, joista osa on pakko järjestää. Ja hyvä on olla myös houkuttimia.
Kaksi lähivuosien kuntaliitosta ovat vaatineet investoinneista ja palveluista oman osansa ja päävastuun kanto Eksoten toiminnasta vie omat euronsa. Kaupan lisäneliöt tarkoittavat kunnallistekniikan lisämenoja.
Kaiken kukkuraksi Lappeenranta on pinta-alaltaan lähes kymmenkertainen verrattuna pieneen, kompaktiin Imatraan. Suuret etäisyydet luovat oman haasteensa palveluille ja niille koville päätöksille. Pienen on ketterämpi kääntyä.
Imatra saa myös valtionapua asukasta kohti 350 euroa enemmän kuin Lappeenranta. Erotus tarkoittaa 25 miljoonaa euroa vuodessa.
Lappeenrannan taloudessa se on reilun kahden veroprosentin verran euroja.
Juttua varten on haastateltu virkamiehiä Imatralta ja Lappeenrannasta.
Termistöä
Vuosikate = rahamäärä, mikä kunnalle jää juoksevien menojen jälkeen käytettäväksi investointeihin, lainojen lyhennyksiin ja sijoituksiin. Jos vuosikate on suurempi kuin poistot eli investointitarpeet, talous on tasapainossa. Jos se on pienempi tai peräti miinusmerkkinen, kunta velkaantuu.