Keskiviikosta tuli synkkä

LAPPEENRANTA. Työpaikkansa menettävät parocilaiset kysyvät, missä on työnantajan yhteiskuntavastuu.

HEIKKI SOPANEN

Laadunvalvoja Risto Laari ei hymyillyt tullessaan keskiviikkona ulos työnantajan tiedotustilaisuudesta. Laari oli juuri kuullut noin sadan muun tilaisuudessa olleen parocilaisen tavoin, että Lappeenrannan eristevillatehtaan tuotanto lopetetaan vaiheittain vuoden 2016 loppuun mennessä.

Työpaikka menee 250 ihmiseltä. Ensimmäiset irtisanomislaput noin kolmannekselle työntekijöistä jaetaan vuodenvaihteessa.

-Missä on työnantajan yhteiskuntavastuu? Yhtiö on puhunut koko ajan ihmisistä yrityksen voimavarana, ja nyt ihmisiltä viedään kylmästi työpaikat, lähes 40 vuotta Parocilla työskennellyt Laari sanoo.

Laari ehtii itse eläkkeelle ennen tehtaan sulkemista, sillä ikää on jo 62 vuotta. Hän harmittelee työtovereita, joilla on ikää viidenkympin molemmin puolin, sekä lapsiperheellisiä parocilaisia.

-Viisikymppisen ei ole helppo löytää uusia töitä ja monet perheelliset ovat asuntovelkaisia. Kyllä tuntuu todella ikävältä.

Tieto tehtaan sulkemisesta ei enää yllättänyt pääluottamusmies Esa Hyväriä. Monet yt-neuvottelut läpikäynyt Hyväri sanoo, että yleensä päätökset on tehty jo neuvottelujen alkaessa.

-Työnantajan mielestä kaikki kivet käännettiin tehtaan säilyttämiseksi, mutta nytkään neuvottelujen aikana ei mikään muuttunut ennakkoon ilmoitetusta. Tehdas oli päätetty sulkea ja sillä selvä. Tuntuu, että yt-menettely on vain hyvä keino irtisanoa ihmisiä.

Hyväri sanoo, että monille työntekijöille oli yllätys, että irtisanomiset alkavat jo vuodenvaihteessa. Viisikymppinen Hyväri kertoo kuvitelleensa itsekin, että työtä riittää Parocilla eläkeikään saakka.

-Vaan eipä riittänyt. Meillä on hyvin paljon ihmisiä, jotka ovat olleet tehtaan palveluksessa yli 20 vuotta. Sata työpaikkaa on luvattu Parocin muista yksiköistä Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä, mutta kyllä ainakin perheellisten on tosi vaikea lähteä kotikonnuiltaan.

Hyväri on ehtinyt itsekin miettiä mahdollista työn perässä muuttoa mutta arvelee, että päätöksenteko tulee olemaan vaikeaa.

Yli 30 vuotta Parocilla työskennellyt Ari Paunio on 53-vuotias. Tunteet ovat ristiriitaiset pelätyn tiedon vihdoin varmistuttua.

-Hiljaiseksi vetää. Tässä iässä uuden työpaikan löytäminen ei ole helppoa. Ruotsiin en ainakaan lähde, mutta Parainen voisi olla mahdollinen, jos uutta työpaikkaa tarjotaan.

Paunio sanoo olevansa siinä mielessä hyvässä tilanteessa muuttoa ajatellen, ettei hänellä ole perhettä. Lappeenrannassa on vain asunto, joka pitäisi saada kaupaksi, jos hän päättää lähteä muille maille.

Parocin työntekijät poistuivat työpaikalta keskiviikkona iltapäivällä kuultuaan tehtaan toiminnan lopettamisesta. Ensimmäiset vuorotyötä tekevät palaavat töihin torstaina kello 14 ja päivätyötä tekevät perjantaiaamuna.

Kirjoittaja:
Heikki Sopanen