Petteri Värtö
Raimo Suomela tarkentaa objektiivia Lappeenrannan Sammonlahdessa. Kotipihalta kameran muistikortille tallentuu tavallisesti lahden yli matkaavia siivekkäitä.
Suomela on valokuvannut aktiivisesti 1960-luvun lopulta. Maanmittausteknikon harrastus tuli virkakäyttöön 2000-luvun alussa, kun Lappeenrannan kaupunki perusti kuvapankin sisäiseen käyttöön. Sitä ennen toimialoilla oli omia satunnaisesti kuvattuja otoksia dioina, negatiiveina, valokuvina, kenkä-, pöytä- ja ties missä laatikoissa.
Toimenkuva oli kaksiosainen. Maakuvaa mainoskäyttöön ja tapahtumista sekä isompi repertoaari ilmakuvauksia kaavoitukselle, markkinoinnille ja tekniselle toimelle.
Virallinen valokuvaus kiteytyy lokakuussa eläköityneen Suomelan toimenkuvassa. Kaupunki dokumentoi rakennusteknistä tietoa sekä Imatralla että Lappeenrannassa, mutta Lappeenrannassa tavoitteena on lisäksi dokumentoida kaupunkielämän ilmiöiden, kulttuurin, maisemien, työn ja vapaa-ajan peruspöhinää ja putinien vip-vierailuja.
Sellaisia kuvia otetaan, joilla on laajempaa käyttöä ja joita voi käyttää esitteissä, julkaisuissa, nettisivulla ja raporteissa, viestintäjohtaja Alina Kujansivu kertoo.
Hänen mukaansa Lappeenrannan markkinointi ja viestintä taltioi kaupunkikuvia myös omaan käyttöönsä. Kaupungin kuvapankin kuvat ovat toimialojen käytettävissä.
Suomelan ohella Lappeenrantaa on kuvannut viran puolesta museotoimen alaisuudessa Seppo Pelkonen. Imatralla kuvataltiointi on täysin museotoimen varassa.
Kuvaamiselle on vähän resursseja. Sitä on tehty virkatyönä, kun on pystytty. Imatran merkittävät arkkitehtuurikohteet on dokumentoitu 1990-luvulla, jolloin oli aikaa ja rahoitusta, Imatran kaupunginmuseon intendentti Kalle Pakarinen sanoo.
Tallennus on ollut resursseihin nähden toimivaa, jokaista saunamökkiä ei ole tarkoitus kuvata.
Pakarinen kuvaa jonkin verran itse, ja tapahtumiakin, mutta ainoan vakituisen työntekijän aika on rajallinen. Virkatyön puitteet kahlitsivat myös Suomelan otoksia.
Työaika rajoitti työtä. Ilta- ja viikonlopun kuvauksia piti järjestellä, jotta sai tapahtumia taltioitua, samoin ilmakuvauksia joutui sovittelemaan säiden vuoksi, hän kertoo.
Kuvattu aineisto on tavallisesti siirretty myös kuvapankkiin joko oman toimen ohessa tai vähäisin tilapäisresurssein. Suomelan mukaan homma on hoitunut aika sujuvasti.
Tausta
Lappeenrannan kaupungin kuvapankissa on noin 1 500 valokuvaa. Kaupunki kaavailee uutta kuvapankkia, joka olisi julkinen ja jota käytettäisiin salasanalla.
Imatran museotoimen ja Etelä-Karjalan museon kokoelmissa kuvamateriaalia on kuusinumeroinen luku. Molemmilla on myös käytössä valtava negatiiviarkisto.
Imatralla käyttökokoelmassa on arviolta 5070 000 kuvaa, joista 23 000 digitoitua. Etelä-Karjalan museolla digitoitua aineistoa on kymmeniä tuhansia.