Viipurin tuhosta vihaa ja surua

VIIPURI.  Kokonaisen korttelin tuhoaminen vanhassa kaupungissa sai aikaan laajan keskustelun. Monet arvorakennukset ovat romahtamisvaarassa.

Outi Salovaara

”Oliko teille muka tuollainen romukasa tarpeen? Sieltä tippui tiiliä, ja lapset kulkevat siitä ohi kouluun!” ”Minulle on tarpeen järjestys tähän maahan!”

Viipurin vanhan kaupungin asukkaat käyvät kiihkeää keskustelua raunioituneiden talojen luona. Vapun alla ränsistyneen vanhan kaupungin sydämestä Linnankadulta ajettiin katepillarilla nurin lähes kokonainen kortteli.

Kiihkeä keskustelu levisi myös Viipurin kaupungin ja Leningradin oblastin hallintoon ja myös Suomeen.

Kolmisen viikkoa sitten samassa korttelissa romahti Pamppalankadulla sijainneen neuvostoaikaisen rakennuksen yksi seinä.

— Istuin rauhassa kotona, kun yhtäkkiä kuului valtava jyrinä, kertoo naapurissa asuva Vera Sintsova.

Kaupunki tai oblasti eivät tähän mennessä ole tehneet käytännössä yhtään mitään vanhan kaupungin suojelemiseksi. Osa rakennuksista on jo ympäristölle vaarallisia.

Kriittisimmät arvioivat, että virkamiesten tavoite onkin antaa rakennusten tuhoutua korjauskelvottomaksi ja rakentaa sitten arvokkaille keskustatonteille moderneja rakennuksia.

Tällä kertaa kaupunki oli kuitenkin vikkelä. Seinän romahdettua paikalle ilmestyi nopeasti maansiirtokone, joka tuhosi loputkin korttelista. Vain Seth Sohlbergin 1800-luvun lopun varastorakennusta Linnankadulta ei ehditty purkaa.

Työt keskeytettiin viime maanantaina oblastin kuvernöörin Aleksandr Droznenkon käskystä sen jälkeen, kun tuohtuneet kansalaiset olivat ottaneet häneen yhteyttä.

Tiistaina paikalle tuli muun muassa arkkitehtien ja historioitsijoiden komissio, joka selvittää kannattaako korttelin rakennuksia restauroida.

Paikalla ollut Viipurin varakaupunginjohtaja Svetlana Nerushai vastasi vältellen kysymyksiin siitä, miksi komissio ei tehnyt työtään ennen korttelin tuhoamista. Hänen mukaansa kyse oli vain romahduksesta, jonka jälkiä siivottiin.

— Kaikki menee suunnitelmien mukaan, vakuutti Nerushai tuhon keskellä.

Nerushain mukaan korttelin taloista vain Sohlbergin varastorakennus oli historiallisesti arvokas.

Toimittaja Aleksei Sokolov ei tunne itseään kansalaisaktivistiksi, mutta kokonaisen korttelin tuhoaminen sai hänet liikkeelle.

Sokolov on muun muassa kerännyt nettiadressia vanhan Viipurin suojelemiseksi, ja hän aikoi osallistua lauantaina Viipurissa järjestettyyn mielenosoitukseen.

— Korttelin purkamisesta ei käyty mitään keskustelua etukäteen, eikä kaupungilla ollut oikeutta tehdä tällaista päätöstä, Sokolov sanoo.

Hänen mukaansa virallista dokumenttia korttelin tuhoamispäätöksestä ei ole, eikä kukaan tiedä kuka lopullisen päätöksen teki.

Arvorakennusten kunnostaminen vaatisi valtavasti rahaa, jota ei tunnu olevan kellään. Viipurin linnan museonjohtaja Svetlana Abdullina suree arvorakennusten kohtaloa ja miettii mitä tekevät ne, joilla on budjettivalta.

— Mutta en usko, että virkamiehetkään voivat olla rakastamatta vanhaa Viipuria, hän sanoo.

Rahapula vaivaa Viipurin linnaakin.

— Minun on pakko yrittää ottaa kaikki huumorilla, sillä elämä täällä on niin raskasta, Abdullina huokaa.

Kirjoittaja:
Outi Salovaara