ANTTI HIRSAHO
Matkustamisen kannalta hiljaisessa huhtikuussakin puolet Etelä-Karjalan hotellihuoneista täyttyi. Naapurimaakunnissa tilanne on selvästi huonompi, sillä käyttöasteet jäävät 40 prosentin tuntumaan.
Lappeenrannassa on jo vuosia uumoiltu keskustan hotellien laajentamista. Hyvistä tilastoluvuista huolimatta se ei näytä vielä ajankohtaiselta.
Scandic Patrian vastaanottopäällikkö Topi Mäkinen kertoo, että laajennuksesta ei ole olemassa tarkkoja suunnitelmia. Patria sai kaavamuutoksella itselleen 2?400 neliön verran lisärakennusoikeutta helmikuussa 2010.
-Konkretiaa asiasta ei vielä ole, enkä tunne vuokranantajan ja hotellin omistajan välisten neuvottelujen sisältöä, Mäkinen muotoilee.
Sokos Hotel Lappeen johtaja Matti Sinkko on vieläkin pidättyväisempi kertoessaan laajentamissuunnitelmista.
-Oikeastaan laajenemisesta ei ole mitään kommentoitavaa. Meidän on oltava tyytyväisiä silloin, jos pystymme pitämään matkailijavirran ja käyttöasteen nykyisellä tasolla.
Sinkon mukaan Lappeen kuukausittaiset majoitustilastot seurailevat viime vuoden lukuja hyvin tarkasti. Lentonäytös toi jonkin verran ylimääräistä kuhinaa käytäville.
Hän muistuttaa Lappeenrannan lukujen yhteydessä myös hotellien hyvin erilaisista luonteista ja sesonkiajoista.
Kaupunkikeskustan hotellit täyttyvät erilaisista asiakkaista ja eri aikoina kuin Rauhan kylpylähotellin kaltaiset kohteet.
-Esimerkiksi pääsiäinen ja muut pidemmät vapaat eivät tuo keskustan hotelleille erityistä piikkiä.
Vastikään julkaistu tilasto huhtikuun hotelliyöpymisistä osoittaa maakunnalle neljän prosentin piristymistä vuoden takaiseen verrattuna.
Scandicin Mäkinen selittää kuukauden hyviä lukuja osaksi huhtikuussa yliopistolla järjestetyllä laajalla konferenssilla.
Valtakunnallisesti tilasto on muutaman prosentin miinuksella. Erityisesti ulkomaiset hotelliasukkaat vähenivät, Suomi kiinnosti 7 prosenttia pienempää joukkoa.
Etelä-Karjalan maakunta tekee tässä poikkeuksen, koska hotelliyöpymisten määrää nostivat nimenomaan ulkomaalaiset. Esimerkiksi Lappeenrannassa rajan takaa saapuvien matkaajien määrä kasvoi lähes kolmanneksella.
Rajan läheisyys näkyy myös naapurimaakunnissa. Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa kasvua yöpymisten määrässä oli peräti yli kymmenen prosenttia.
Etelä-Karjalassa matkustajamäärät näkyvät myös hinnoissa. Hotellimajoituksen keskihinta on naapurimaakuntia korkeampi.
Korkeimmillaan hinta on tammikuussa, jolloin hotelliyö maksoi keskimäärin 102 euroa. Vuoden keskihinta oli 94 euroa.
Savonlinnan oopperajuhlat tuovat Etelä-Savon kesähinnoitteluun piikin. Hinnat ovat huipussaan heinäkuussa, jolloin huone maksaa keskimäärin 105 euroa. Keskihinnassa maakunnassa jäädään 75 euron tuntumaan.
Kymenlaaksossa ja Pohjois-Karjalassa ei selkeitä huippukuukausia ole. Hinnat pyörivät ympäri vuoden noin 80 eurossa.
Hotellimajoituksen keskihinta on naapurimaakuntia korkeampi.
Hotelliyöpymiset laskussa
Huhtikuussa suomalaisissa hotelleissa yövyttiin 1,1 miljoonaa kertaa.
Yöpymiset vähenivät 2,8 prosenttia huhtikuusta 2012.
Hotellihuoneen valtakunnallinen keskihinta on pysynyt noin 90 eurossa.
Uudellamaalla saavutettiin korkein käyttöaste, 55,5 prosenttia.
Tyhjintä oli Ahvenanmaalla 28,9 prosentin käyttöasteella.
Lähde: Tilastokeskus