HEIKKI SOPANEN
Etelä-Karjalan kuntajohtajat ovat hahmotelleet realistisen ja alijäämät nitistävän rahoituksen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirille. Kuntajohtajien yhteisesti sopimassa mallissa lähdetään siitä, että Eksotelle ilmoitetaan käytettävissä oleva rahamäärä vuosille 2014-2018 ja Eksote tekee sen perusteella maakunnallisen palvelusuunnitelman.
Rahoitusvaihtoehtoja on kaksi. Toinen perustuu kuntien yhden prosenttiyksikön tuloveron korotukseen ja toinen kahden prosenttiyksikön tuloveron korotukseen vuosille 2014-2018. Jälkimmäinen antaa Eksoten käyttöön viidessä vuodessa 68 miljoonaa enemmän kuin ensimmäinen.
Rahoitusraami on ehdoton. Sosiaali- ja terveyspalvelut on tuotettava sen puitteissa. Jos näyttää, että rahat eivät riitä, pitää Eksoten vähentää kulujaan. Se tarkoittaa palvelujen karsimista, henkilöstömenojen eli henkilöstön vähentämistä ja myös hoidon priorisointia nykyistä enemmän. Lyhyesti palvelurakenteen rukkaamista.
Kuntajohtajien esitys pohjautuu Eksotesta tehdyn ulkoisen arvioinnin suosituksiin. Sen tärkein teesi oli etsiä keinot, joilla estetään uuden alijäämän syntyminen. Arvioitsijat painottivat, että tarvittaessa on sallittava aktiiviset sopeuttamistoimenpiteet toimintakulujen leikkaamiseksi.
Kuntajohtajat lasketuttivat myös kaksi ääriskenaariota. Toisen lähtökohta on, että kunnat jättävät veroprosenttinsa ennalleen ja sote-menot sopeutetaan nykyprosentteihin. Toisessa lähdettiin siitä, että sote-kulut jatkavat nykyisten taloussuunnitelmien mukaista kasvuaan.
Rahoitusraamien ero nollavaihtoehdon ja antaa mennä -vaihtoehdon välillä olisi viidessä vuodessa 260 miljoonaa euroa.
Laskelmien tarkoitus on selvittää, miten suurista euromääristä on kysymys.
Kuntajohtajien esitys menee ensin kuntien hallitusten hyväksyttäväksi. Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi sen omalta osaltaan maanantaina. Hallitusten hyväksynnän jälkeen kunnat toimittavat laskelmansa Eksotelle, joka laatii niiden pohjalta elokuun puoliväliin mennessä maakunnallisen palvelusuunnitelman sosiaali- ja terveyspalveluista vuosille 2014-2018.
Kuntakohtaisia maksuosuuksia Eksoten ei tarvitse valmisteluvaiheessa miettiä eikä myöskään tulevaa hallintomallia saati kuntakohtaisia laskutusperusteita.
Kuntien valtuustot käsittelevät esityksiä elo-syyskuussa. Ne joko hyväksyvät Eksoten esityksen tai tekevät konkreettisen muutosesityksen tai päättävät antaa esitettyä suunnitelmaa kattavamman lisärahan, jos eivät hyväksy palvelusuunnitelmassa esitettyjä palvelujen leikkauksia.
Eksoten valtuusto hyväksyy lokakuussa 2013 budjetin, jossa kuntien maksuosuuksien yhteenlaskettu summa vastaa maksukykyraamia.
Rahoitusraami on ehdoton.
Eksoten rahoitusmallit
2014-2018
Nollaratkaisu eli veroprosentteja ei nosteta ja sote-menot sopeutetaan. Rahaa käytettävissä 2 133 590 000 euroa.
Prosenttiyksikön tuloverokorotus 2018 saakka. Rahaa käytettävissä 2 201 948 000 euroa.
Kahden prosenttiyksikön tuloverokorotus 2018 saakka. Rahaa käytettävissä 2 270 170 000 euroa.
Antaa mennä -vaihtoehto vaatisi neljän prosenttiyksikön tuloverokorotuksen 2018 saakka. Rahaa käytettävissä 2 392 200 000 euroa.