Anne Kokkonen
Suomen pienin perhonen näyttää kadonneen lopullisesti Etelä-Karjalasta. Voimakkaasti taantuneesta pikkusinisiivestä ei ole tehty yhtään varmaa havaintoa sitten vuoden 2004 sen ainoalla esiintymisalueella Savitaipaleen Marttilassa.
-Kävin viime viikolla pikkusinisiiven vanhoilla esiintymispaikoilla. Perhosia oli paljon, mutta pikkusinisiipeä ei näkynyt missään. Lentoaikana sen kyllä löytäisi ravintokasviensa läheltä.
Näyttää valitettavasti siltä, että olemme jälleen menettäneet yhden pikkusinisiiven esiintymispaikan Suomesta, Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutin johtaja Kimmo Saarinen harmittelee.
Euroopassa suhteellisen yleinen pikkusinisiipi elää Suomessa levinneisyytensä äärirajoilla. Perhosta on tavattu Savitaipaleen lisäksi Heinolassa sekä harvakseltaan Joensuu-Liperi-Tohmajärvi-akselilla.
Pikkusinisiipi eli Savitaipaleella varsin suppealla alueella Mustalammen ympäristössä. Paahteisilla harjuilla ja kuivilla hiekkarinteillä viihtyvän perhosen elinoloja yritettiin parantaa vielä 2000-luvun alkuvuosina.
-Vuonna 2002 pikkusinisiipeä oli Savitaipaleella vielä paljon. Vuosina 2003 ja 2004 havaintoja tuli, mutta vuodesta 2005 lähtien Savitaipaleen esiintymän kohdalla on ollut tyhjää, Saarinen toteaa.
Alueella suoritetut metsänhakkuut todennäköisesti koituivat perhosen kohtaloksi.
Ravintokasvi idänkeulankärki jäi hakkuujätteiden peittoon eivätkä perhosen toukat löytäneet enää syötävää.
Saarisen mukaan tehometsätalous ja metsäpalojen onnistunut torjunta ovat muuallakin syynä pikkusinisiiven harvinaistumiseen. Paahteisten rinteiden perhoslajit löytävät joskus uusia turvapaikkoja sorakuoppien reunoilta ja maanteiden pientareilta, mutta pikkusinisiiven kohdalla ei ole käynyt näin.
-Pikkusinisiipi ei aktiivisesti valloita uusia alueita itselleen. Se on hyvin paikkauskollinen ja pysyttelee lähellä synnyinaluettaan.
Tämän vuoksi pikkusinisiipikannalle on turha toivoa täydennystä etelästä. Virossa perhonen on jo suhteellisen yleinen, mutta sen leviäminen pohjoiseen tapahtuu äärimmäisen hitaasti.
Siirtoistutukset ovat perhosmaailmassa niin vaikeita, ettei pikkusinisiipikantaa kannata ruveta keinotekoisesti elvyttämään -?Mieluummin pitäisi keskittyä jäljellä olevista esiintymistä huolehtimiseen, Saarinen suosittelee.
Pikkusinisiipi
Cupido minimus
Pienin päiväperhosemme, siipien kärkiväli 18-26 millimetriä.
Siipien yläpinta tummanruskea, hieman sinistä hohdetta. Siipien alapinta harmaanruskea, jossa valkoreunaisia mustia täpliä.
Elää avoimilla hiekka- ja soramailla.
Lentoaika toukokuun lopusta kesäkuun loppuun.
Ravintokasveina masmalo, keulankärki ja tunturikurjenherne.
Erittäin uhanalainen.
Lähde: Luontoportti.com.