TIMO LAITAKARI
Komea idea Kannas-keskuksen rakentamisesta kaatui maaliskuussa. Lappeenrannan kaupunginhallitus päätti lopettaa monta vuotta sitkutelleen hankkeen.
Keskusta puuhanneen Tali-Ihantalan perintö ry:n hallitus kokoontuu ensi viikolla päättämään, miten ruumis haudataan. Tässä vaiheessa on hyvä hetki pohtia, mikä meni pieleen.
Keskeinen ongelma oli, että Kannas-keskukselta puuttui laajempi ympäristön tuki. Viime vuosina kaupunki tuntui roikottavan sitä listoillaan lähinnä velvollisuudesta.
Julkisuudessa Kannas-keskus leimautui Heikki Järvenpään (kok.) hankkeeksi. Järvenpäästä hanke toki sai osaavan, aktiivisen ja verkottuneen vetäjän, mutta kulmikasta herraa ei maakunnassa tunneta minään kokoavana voimana.
Sotaveteraanipiirin vihamielinen asenne oli keskukselle suuri PR-ongelma. Piirin puheenjohtaja Erkki Pulli valitti oikeuteen hankkeen rahankeräysluvasta ja kampitti hommaa kaikin tavoin, esimerkiksi tekemällä asiasta poliisille tutkintapyynnön.
Lopulta keskuksen pysäytti rahankeräyksen tahmominen. Tavoitteena oli kaksi miljoonaa, mutta kolmessa ja puolessa vuodessa pottiin kertyi surkeat 223?850 euroa.
Tulkitsen tulosta niin, että koko keräyksen perusidea oli epärealistinen ja lisäksi käytännön toteutus epäonnistui.
Ehkä pahin ongelma oli tarmon keskittäminen pörssiyrityksiin ja maanpuolustusta sivuaviin säätiöihin. Säätiöiden osalta tulosta jonkin verran tuli, mutta yrityksistä saatiin vain hyvää tahtoa ja katteetonta toivoa.
Tämä ei ole yllätys. Nykyään pörssiyritykset suhtautuvat kaikenlaiseen sponsorointiin julman kriittisesti. Hyväänkään asiaan ei lähdetä mukaan, jos siitä ei saada itselle todellista vastinetta. Ne ajat ovat ohi, jolloin tuesta saattoi sopia sikarin savussa suoraan patruunan kanssa.
Toimitusjohtajan on vaikea perustella hallitukselle, miksi hän antaa rahoja sotakeskukselle samaan aikaan, kun kaikesta tiristetään.
Kannas-keräyksen toteuttajaksi valittiin pieni Helsar Oy. Kaupparekisteritietojen mukaan yhtiön toiminta on ollut vaatimatonta. Valinnan ratkaisi se, että yhtiön omistaja Heikki Sarso on Järvenpään vanha kaveri ja Järvenpää häneen luotti.
Sarso ei ole mikään rahankeräyksen ammattilainen. Hän on 66-vuotias töölöläisekonomi, jolla on hyvät verkostot Suomalaisella Klubilla. Sponsoroinnista hänellä on kokemusta keilailuliiton luottamustehtävistä.
Kun keräyssopimus solmittiin syksyllä 2009, Sarso toimi myös Humak-ammattikorkeakoulun toimitusjohtajana. Aluksi Sarson piti hoitaa vaativa keräystyö sivutyönä. Syksyllä 2010 ajankäyttö helpottui, kun mies sai luottamuspulan vuoksi potkut Humakista.
Sarson kanssa sovittiin, että hän saa palkkioksi viisi prosenttia keräyssummasta. Kahdesta miljoonasta se tarkoittaa sataatuhatta euroa, mikä on periaatteessa hyvin kohtuullinen palkkio. Käytännössä ongelmaksi muodostui se, että ensimmäisen vuoden palkkioksi oli sovittu kiinteät 50 000 euroa.
Kun keräys ei tuottanut juuri mitään, sopimus osoittautui hankkeelle katastrofiksi. Sarsolta hävisi into ja taloudellinen porkkana, kun pian alkoi näyttää siltä, ettei rahaa tulekaan tuosta vain.
Kannas-keskuksen kanssa taidettiin lopulta olla liikkeellä turhan myöhään. Vielä kymmenen vuotta sitten sekä julkinen että yksityinen raha olivat höllemmässä. Silloin esimerkiksi Åke Lindmanin Tali-Ihantala-elokuva keräsi rahoituksensa juuri patruunoilta.
Kannas-keskus tuli peliin huonoimpaan mahdolliseen aikaan. Rahankerääjät joutuivat kilpailemaan yritysjohtajien huomiosta Suomeen ja Eurooppaan jysähtäneen talouskriisin kanssa.
Kirjoittaja on Etelä-Saimaan yhteiskuntatoimituksen esimies.
Keräystuotot
Sotavahinkosäätiö 15 000 euroa, 2011
Maanpuolustuskoulutusyhdistys 30 000 euroa, 2011 Metso Oyj 850 euroa, 2011 Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö 100 000 euroa, 2011 Wärtsilä Oyj 3 000 euroa, 2011 Kone Oyj 25 000 euroa, 2012 Lisäksi Maanpuolustuksen tukisäätiö lahjoitti ennen varsinaisen keräyksen alkua 50 000 euroa.
Keräystuotto ilman kuluja oli yhteensä 223 850 euroa.
Kannas-keskus
Lappeenrannan Linnoitukseen suunniteltu sotahistoriakeskus.
Perustamisrahoitus suunniteltiin kolmikantaiseksi: kaupunki ja valtio lupasivat kumpikin kaksi miljoonaa euroa, puuttuvat kaksi miljoonaa piti kerätä lahjoituksina.
Valmisteluun on kulunut kaupungilta noin 800 000 euroa.
Keskus tuli julkisuuteen 2004 Paavo Lipposen (sd.) ideana.