Leena Sallinen
esaimaa.fi
Lappeenrannan Haapajärvessä tehtiin ainutlaatuinen kunnostusponnistus. Suurin osa järvestä tyhjennettiin tilapäisesti vedestä, jotta sen pohja kovettuisi ja hautaisi ikiajoiksi pohjasedimenttiin kertyneet ravinteet.
Vastaavaa kunnostuskuivatusta ei Suomessa ole ennen tehty näin isossa järvessä, eikä ehkä ihan kohta tehdäkään. Haapajärven kunnostus näyttää menneen pieleen.
Kuivatus alkoi siellä viime keväänä, jota seurasi sateisin kesä 50 vuoteen. Järven pohja ei kovettunut ainakaan odotetusti, vaan roihahti täyteen kasvillisuutta.
Luonto vesitti operaation, jonka piti tuottaa niin sanotusti lopullinen ratkaisu Haapajärven rehevöitymisongelmaan. Sitä on vatuloitu vuosikymmenet.
Ikäviä yllätyksiä on sattunut ennenkin.
5. toukokuuta 1980 Lappeenrannan kaupungin Toikansuon jätevedenpuhdistamolla sattui ympäristövahinko, joka kansan suussa sai nimen suuri paskavyöry.
Puhdistamon lietealtaan maavalli murtui, ja Rakkolanjokeen ryöppysi 40?000-50?000 kuutiota puhdistamatonta jätelientä. Sitä valui hätäpadoista huolimatta vähitellen myös jokivarressa olevaan Haapajärveen.
Kaupunki otti tapahtuneesta vastuun, mutta ei myöntänyt sen lisänneen järven rehevöitymistä.
Paskavyöry kuitenkin lisäsi paineita Haapajärven kunnostukseen. Paikalliset asukkaat ja rajavesikomissio suolsivat siitä vaatimuksia, tutkijat ja viranomaiset suunnitelmia.
Haapajärven kuntoutuksessa on nyt luvassa tositoimia, kertoi Etelä-Saimaan otsikko 22. helmikuuta 1991.
Haapajärvellä saatiin todellisuudessa 1980-90-luvulla aikaiseksi lähinnä ruovikon niittoa, pohjan ruoppausta ja roskakalan tehopyyntiä. Järven ravinnekuormituksesta kaupungin osuus väheni kun Toikansuon puhdistamon lupaehdot kiristyivät.
Vuonna 2001 Vaasan hallinto-oikeus määräsi puhdistamon ympäristöluvan kylkiäisinä kaupungin kunnostamaan Haapajärven ja Rakkolanjoen rajaan asti.
Tositoimiin vierähti vielä kymmenen vuotta. Haapajärven kunnostuskuivatuksen maastotyöt saatiin alkuun vasta tammikuussa 2011.
Aloitusta jumitti osaltaan Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, jolle kaupungin selvitys järven Natura-arvojen säilyttämisestä ei meinannut millään kelvata.
Haapajärvi pantiin Naturaan arvokkaana lintuvetenä, vaikka sen linnuston parhaat päivät päättyivät jo 1970-luvulla.
Kuivatus näyttää palauttaneen ainakin tilapäisesti järven vetovoimaa. Tänä kesänä Haapajärvellä on viipyillyt harvinaisen paljon joutsenia tönkäämässä ruokaa vielä vähävetisiltä rannoilta.
Joutsenista ei ole paljon lohtua Haapajärven asukkaille. Heille kotijärven kunnostuksen tulos on suuri pettymys.
Aurinkoinen alkukesä on varmasti jurppinut kaikkia kuivatusoperaation osapuolia. Miksei aurinko helottanut samalla tavalla viime kesänä?
Miksei järven kuivatusta jatkettu tänä kesänä? Tähän kysymykseen löytyy vastaus Lappeenrannan Energiaverkot Oy:ltä: kustannukset olisivat kasvaneet eikä paremmasta tuloksesta ole mitään takeita.
Kuivatuskunnostus on tähän asti maksanut vajaat kolme miljoonaa euroa. Vastaako niillä aikaansaatu tulos vaatimusta Haapajärven kunnostuksesta?
Siitäkään ei ole takeita.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus arvioinee lopputuloksen vasta kun Rakkolanjokeen ja Haapajärveen virtaa lisävettä Saimaan kanavasta. Siihen tähtäävä kunnostusoperaation kakkosvaihe on alullaan.
Kirjoittaja on Etelä-Saimaan uutistoimittaja.
Miksei aurinko helottanut samalla tavalla viime kesänä?