Leena Härkönen
Lappeenrannan kaupunginlahden rannalla on uskottu veden parantavaan voimaan jo 1800-luvulta lähtien. Tuolloin kylpylaitoksia nousi eri puolille maata, niin myös tänne.
Kuluneella viikolla ilmestynyt Lappeenrannan kylpylaitos -teos esittelee kaupungin yhden maamerkin historiaa ja värikkäitä vaiheita. Teoksessa on runsaasti kuvia, joista osa tällä sivulla.
Kirjan julkaisija on Etelä-Karjalan Instituutti, jonka johtaja Pertti Kolari sai idean historiikista jo 1980-luvulla. Hän työskenteli tuolloin kylpylän pitkäaikaisen ylilääkärin Martti J. Mustakallion pojan Kimmo K. Mustakallion alaisuudessa Helsingissä.
Samaan aikaan ilmestyi kuitenkin Eija-Hilkka Mäkisen ja Aimo Vuorisen kylpyläkirja Ryöppysuihkuja ja vuoriastuntaa, joten hanke lykkääntyi.
Uuden teoksen toimittajia ovat Kolarin ohella filosofian maisterit Jouni Kumpulainen ja Mikko Kohvakka.
Kolari kuvailee kylpylän vaiheita selviytymistarinaksi: toiminta on ollut hiipumassa yhä uudelleen, mutta saatu jotenkin jaloilleen.
-Kylpylaitos pystyi vastaamaan yhteiskunnan muutospaineisiin, Kolari sanoo.
Aluksi kylpyläkäynnit olivat ylimpien piirien huvi. Sotien jälkeen kansa alkoi hoidattaa itseään, ja 1970-luvulta lähtien hoidoissa kävivät sotaveteraanit. Heidän määränsä huvettua kylpylässä on keskitytty työhyvinvointiin ja erilaisiin vertaisryhmiin.
Lappeenrannan kylpylän erikoisuus on, että se on ollut vahvasti kunnallinen.
Etuna on ollut kunnan taloudellinen tuki, hankaluutena taas tietty kankeus ja byrokratia, Kumpulainen luonnehtii.
Pitkät perinteet nousivat kirjan tekijöiden mukaan tärkeäksi osaksi kylpylaitoksen imagoa. Ne ovat velvoittaneet jatkamaan ja kehittämään kylpylaitoksen toimintaa. Se ei esimerkiksi muuttunut ajan pyörteissä viihdekylpyläksi.
-Menneisyyden vaaliminen on tuottanut tulosta, sillä Pikkalan lähteestä pulppuava kylpyläperinne elää edelleen vahvana paikkakunnalla, tekijät sanovat.
Pikkalan lähde on historiallinen terveyslähde, joka löydettiin vuonna 1802. Se pulppuaa yhä pöheikössä Kuutostien varressa Lauritsalan eritasoliittymän lähellä.
Lappeenrannan kylpylaitos. 176 sivua. Julkaisija Lappeenrannan teknillisen yliopiston Etelä-Karjala-instituutti.
Kylpylaitos pystyi vastaamaan yhteiskunnan muutospaineisiin.
Pertti Kolari
Omistajalta toiselle
Lappeenrannan Kylpylaitos Osakeyhtiö perustettiin 1898.
Nykyinen kylpylärakennus valmistui vuonna 1912.
Kylpylä siirtyi kaupungin hallintaan vuonna 1917.
Sodan aikana kylpylaitos toimi kaatuneiden evakuointikeskuksena.
Vuodesta 1997 lähtien kylpylän omisti vasta vasten perustettu sääitö.
Säätiön liiketoiminnat siirrettiin vuonna 2010 Kruununpuisto Oy:lle sekä KK-Kunto Oy:lle.