Etelä-Karjalan leirintäalueiden suosio säilyy

Leirintäalueet. Leirintäalueilta haetaan sekä nostalgiaa että hienoja mökkejä. Venäläisasiakkaiden määrä lisääntyy kymmeniä prosentteja.

Emilia Lavonen

Telttailu ja yöpyminen matkailuajoneuvossa eivät näytä hiipuvan. Etelä-Karjalan leirintäalueilla käy väkeä tasaiseen tahtiin.

— Kyllä leirintäalueet kiinnostavat tiettyä asiakasryhmää. Suosio on hyvin vankka, Imatran Ukonniemen leirintäalueyrittäjä Jarmo Ikäheimonen toteaa.

Edullisempi budjetti ja tietty elämäntapa ovat Ikäheimosen mukaan suosion takana.

Leirintäaluematkailun huippuvuosi oli 1974, jolloin Suomen yleisillä leirintäalueilla vietettiin 2,4 miljoonaa yötä. Nykyinen luku on edelleen reilu kaksi miljoonaa.

Leirielämä ei tarkoita välttämättä alkeellista. Vaatimustaso on noussut.

— Moni on kiinnostunut, toimivatko mokkulat, onko langatonta lähiverkkoa ja mitä tv-kanavia näkyy, toteaa Matti Moller Parikkalan Papinniemen leirintäalueelta.

Suomen Leirintäalueyhdistyksen toiminnanjohtajan Antti Saukkosen mukaan yrittäjät ovat panostaneet saniteetti- ja sosiaalitiloihin sekä kahvila- ja ravintopalveluihin.

— Ne ovat tärkeimmät, joita asiakas odottaa.

Lappeenrannan Huhtiniemen leirintäalueen tulevaisuus on ollut pitkään epäselvä, mikä on yrittäjä Juha Oksasen mukaan rajoittanut investointia.

— Rehellisesti täytyy sanoa, että olemme kohta jäämässä kehityksen kelkasta, jos alueen jatkuvuuteen ei tule selvyyttä.

Hotellihankkeen myötä Huhtiniemeen olisi jäämässä vain reilu 40 vaunu- ja parikymmentä telttapaikkaa. Oksanen uskoo, että kysyntää riittäisi isommalle määrälle.

— Voi olla, että myydään jossakin vaiheessa ei oota.

Nostalgia on yksi syy yöpyä leirintäalueella.

— 70-lukutrendi näkyy tietyllä tavalla asiakkaiden lomailutottumuksissa, että halutaan olla teltalla, Antti Saukkonen kertoo.

— Monesti puhutaan, että ei telttailua kukaan enää harrasta, mutta kyllä sitä vaan moni harrastaa.

Leirintäalueilla yöpyvistä noin 15 prosenttia yöpyy teltassa, 30 prosenttia mökissä ja loput matkailuajoneuvossa.

Saukkosen mukaan monelle riittää ihan vain yhden tähden taso.

— He ovat tyytyväisiä, että pääsee luonnonhelmaan ja peruspalvelut ovat kunnossa.

Yksinkertaisuus riittää Papinniemen pienellä leirialueella.

— Tämä perustuu luonnontilaan ja luonnonkauneuteen. Ei tänne kannata edes ruveta mylläämään mitään huvipuistoa, Moller toteaa.

Isoilla leirintäalueilla suunnitelmat ovat toista luokkaa. Huhtiniemen lisäksi Taavettiin on väläytelty kylpylähotellia.

— Kehittyvät ja isot leirintäalueet alkavat olla nykyään aika monipuolisia majoitusliikkeitä, kertoo Mika Mökkönen Taavetin lomakeskusta pyörittävästä Suomi Campingistä.

— Perinteinen käsitys leirintäalueista on muuttunut. On muutakin kuin telttoja ja matkailuajoneuvoja.

Kasvua leirintämatkailuun tuovat erityisesti venäläiset. Esimerkiksi Taavetissa venäläisasiakkaiden määrä kasvaa joka vuosi kymmeniä prosentteja.

Antti Saukkosen mukaan venäläismatkailijoita leviää pikkuhiljaa myös länteen ja pohjoiseen päin. Esimerkiksi huvipuistojen ja puuhamaiden yhteydessä olevat leirintäalueet ovat venäläisten suosiossa.

Venäläiset nousivat toissa vuonna ensimmäistä kertaa koko Suomen leirintämatkailun suurimmaksi ulkomaalaisryhmäksi.

Kirjoittaja:
Emilia Lavonen