Perusruokaa ilman kikkailuja

Ravintolat. Etniset ravintolat etsivät vasta tietään Lappeenrantaan.

Leena Härkönen

Mistä Lappeenrannassa saisi etnistä ruokaa, kuten intialaista tai nepalilaista? Lounaskuppiloita ja pizzerioita on lähes joka kulmassa, mutta ”oikeita” etnisiä saa etsiä.

Ravintoloitsija Jani Hiltunen oli yhtenä kolmesta osakkaasta avaamassa ravintola Wanhaa Satamaa vuonna 2009. Sama ryhmä omisti Valtakadulla Lumun, joka ehti toimia vuoden verran.

Hiltusen mukaan Lappeenrannassa pärjää perusravintola, jossa ei ole ylimääräistä kikkailua.

— En jaksa uskoa tässä kaupungissa esimerkiksi fine diningiin.

Termillä tarkoitetaan kulinaarista nautiskelua. Lumukaan ei ollut sellainen, mutta Hiltusen mukaan silti ”ehkä liian hieno”.

Lappeenranta on perinteiltään teollisuuskaupunki, jossa ei ole totuttu syömään ulkona, Hiltunen sanoo. Ravintolaan menemiselle on oltava muukin syy kuin nälkä, esimerkiksi juhlat.

Lounaalla otetaan mieluiten kotiruokaa noutopöydästä.

Hiltusen mukaan vähitellen on kasvamassa sukupolvi, joka on tottunut syömään ravintolassa, kunhan työtä ja rahaa riittää.

Hän kaipaa Lappeenrannan ravintoloihin kehitystä ja monipuolisuutta, kuten juuri etnisiä ravintoloita.

— Toki pitää olla kysyntääkin, mutta jonkun pitää olla päänavaaja.

Hiltunen ehdottaa, että osa vaikkapa pizzeriasta voisi toimia etnisenä ruokapaikkana, jossa tarjottaisiin oman maan erikoisuuksia: turkkilaista, moldovalaista tai kreikkalaista.

— Kaupungissa on paljon eri maiden edustajia, jotka tietävät omasta ruokakulttuuristaan. He voisivat tarjota muutakin kuin pizzaa ja kebabia.

Lappeenrannasta puuttuu Hiltusen mukaan myös pubiruokakulttuuri. Pubiruualla hän tarkoittaa paikan omia erikoisuuksia, kuten makkaroita friteerattujen pakasteannosten oheen.

Pelkkä tahto ei kuitenkaan riitä ravintolan pitämiseen, Hiltunen muistuttaa. Bisnes täytyy hallita ja on oltava rahaa palkata ammattilaiset työhön.

— Kaikki lähtee ruuasta: sen on oltava hyvää.

Kirjoittaja:
Leena Härkönen