Aurinkovoimaa ja oppia samalta katolta

Lappeenranta. Suomen suurin aurinkovoimala tarjoaa sähköä ja suojaa. Paneeleja asentavat insinööriopiskelijat.

Seija Hackman

Kaksi edelläkävijää kohtaavat Lappeenrannan Skinnarilassa.

Yliopiston rakentama Suomen suurin aurinkovoimala on valmistumassa kovaa kyytiä. Työmaalla oppia yritystoiminnasta ja rakentamisesta hankkii ammattikorkeakoulun rakennustekniikan opiskelijoiden osuuskunta.

Rakenteilla on yliopiston aurinkovoimalan kakkosvaihe. Se on uusi autokatos, jonka katolle sijoitetaan 432 aurinkopaneelia.

Niiden teho on yhteensä 108 kilowattia.

Voimalan ensimmäinen vaihe on joitakin sähkötöitä vaille valmiina yliopiston kolmosrakennuksen tasakatolla. Siellä on 220 aurinkopaneelia, josta pystyvät tuottamaan 50 kilowattia.

Kolmas vaihe toteutuu ensi keväänä. Silloin paneeleita asennetaan vielä 50 kilowatin edestä, ja ainakin osittain pystysuoraan seinään.

Kaksi ensimmäistä vaihetta saataneen tuottamaan sähköä jo lokakuun puolivälin tienoilla. Kun voimalan kaikki kolme osaa ovat käytössä, koossa on Suomen suurin aurinkovoimala.

-Ainoa saman kokoluokan aurinkovoimala on ABB:n tehtaan 180 kilowatin voimala, kertoo yliopiston Green Campus-projektin päällikkö Marko Kasurinen.

Valmistuttuaan voimala tuottaa viisi prosenttia yliopiston vuosittain tarvitsemasta sähköstä. Uuden autokatoksen lasketaan maksavan itsensä takaisin 15-20 vuodessa.

-Jos tehtäisiin vain perinteinen katos, siitä tulisi pelkkiä kuluja, Kasurinen huomauttaa.

Yliopisto aikoo vastaisuudessakin rakennus- ja saneeraustöiden yhteydessä tutkia aurinkopaneeleiden kannattavuutta.

Mahdollista on, että paneeleiden hinta osittain hukkuu rakennuskustannuksiin ja ajan kanssa kuolettaa niitä lisää.

-Oma näkemykseni on, että siellä missä on paljon toimintaa päivällä, jolloin sekä energian kulutus että tuotto on suuri, paneelit kannattavat, Kasurinen sanoo.

Autokatos-voimalan rakennustöissä huhkivat Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun rakennustekniikan opiskelijat. Tulevat insinöörit perustivat kesällä osuuskunnan, jolle työmaa on viides projekti.

-Osuuskunnassa oppii ihan eri tavalla kaiken alkaen tarjouksen teosta aikataulutukseen kuin vain exceliä pyörittelemällä. Ja työn tulokset näkee konkreettisesti, osuuskunnan toimitusjohtaja Tomi Paajanen ja hallituksen puheenjohtaja Joni Reponen kiittävät.

Osuuskunnasta on ollut apua myös kesätöiden ja harjoittelupisteiden hankkimisessa. Projekteihin on osallistunut kymmeniä opiskelijoita.

-Toimintaan voidaan kytkeä muitakin opintojaksoja, esimerkiksi työturvallisuutta, kertoo tyytyväisenä mentoriopettaja Ilkka Paajanen.

Kirjoittaja:
Seija Hackman