Musiikin siivin Unkariin

Lappeenranta. Kati ja Mihaly Simon kutovat siltaa unkarilaisen ja suomalaisen musiikin välille.

Seija Hackman

Kaksi tytärtä ja 14 matkalaukkua. Näiden kanssa unkarilaiset Kati ja Mihaly Simon astuivat elämäänsä Suomessa 32 vuotta sitten Vainikkalan asemalaiturilla.

Huomenna pariskunta kertoo Unkarin musiikkiperinteestä ja sen yhteyksistä Suomeen maakuntakirjastossa Lappeenrannan Suomi-Unkari-seuran järjestämässä tapahtumassa.

Väliin mahtuu kolme vuosikymmentä Lappeenrannan musiikkiopistossa, Katilla pianonsoiton, Mihalyllä viulunsoiton opettajana. Viime vuodet pariskunta on viettänyt eläkkeellä, mutta matkalaukut kuuluvat elämään yhä.

80-luvulla Suomessa oli pula musiikinopettajista, ja Lappeenrantaankin haettiin opettajia unkarilaisen toimiston kautta.

-Emme tienneet mitään Suomesta. Lappeenrannasta luulimme, että se on Lapissa. Tärkeää oli kuitenkin se, että se oli Euroopassa, Simonit kertovat.

Lappeenrannassa asui tuolloin yksi unkarilainen. Tämän puhelinnumero Simoneilla oli taskussaan heinäkuisena aamuna Vainikkalassa.

Siitä se lähti. Musiikkipiston kautta järjestyi asunto Taipalsaarentiellä, tytöillä oli lyhyt matka Lönnrotin kouluun.

-Ihmiset kysyivät, miten isoja tytöt ovat, toivat vaatteita ja kutsuivat kylään. Siitä ajasta on mitä parhaimmat muistot, Kati Simon muistelee.

Jouluun mennessä nuorempi tytöistä väänsi jo mietä ja sietä, ja äiti-Katikin puhui enemmän suomea kuin saksaa.

Unkarissa Mihaly Simon oli johtanut musiikkiopistoa Siòfokin kaupungissa Balatonin rannalla. Kati opetti pianonsoittoa ja johti arvostettua kuoroa.

Pariskunta ei välitä muistella syitä, miksi he halusivat pois Unkarista. Jotakin kertoo se, että Mihaly Simon oli maan ainoa musiikkiopiston johtaja, joka ei ollut kommunistisen puolueen jäsen.

Lappeenrannassa työ vaihtui riviopettajuuteen, mutta kaikki oli uutta ja mielenkiintoista. Tytöt juurtuivat kouluunsa, ja kansalaisuuden haku tuntui luontevalta.

-Nyt koemme, että olemme eläneet kaksi elämää. 15 vuotta työtä Unkarissa, sitten 29 vuotta täällä. Kumpikaan ei ole toistaan huonompi.

Simonit käyvät yhä musiikkiopiston konserteissa, mutta nauttivat eläkeläisen vapaudesta.

-Kun menimme naimisiin, listasimme 50 maata, missä haluaisimme käydä. Unkarissa pääsi harvoin matkustamaan. Nyt koossa on yli 80 maata, he kertovat.

Simonit kiersivät aikanaan myös Suomea Tonava-kvartetissa. Huomisessa matineassakin kuullaan paljon musiikkia.

Unkarin musiikin historia on pitkä. Yhtymäkohtia Suomeen löytyy vasta 1800-luvulta.

-Sibeliuksen viulunsoiton opettaja oli unkarilainen. Ja tämän ensimmäisen viulukonserton esitti unkarilainen viulisti.

Unkarilainen rapsodia maakuntakirjaston musiikkisalissa 21.9. klo 12.

Kirjoittaja:
Seija Hackman