Valmis suuriin saappaisiin

Alina Kujansivu on Lappeenrannan II kaupunginsihteeri, viestintäjohtaja ja kotelomekkokuningatar. Hän uskaltaa tarttua tilaisuuteen, kun sellainen osuu kohdalle.

Teksti Leena Härkönen

Kuvat Mikko Hannula

Virkanaista ei pitäisi kuvailla ulkomuodon perusteella, mutta nyt tehdään poikkeus.

Lappeenrannan II kaupunginsihteerin Alina Kujansivun graafiset mustat hiukset pysyvät kuosissaan, kun hän istuutuu työhuoneensa sohvalle. Yllään hänellä on kotelomekko. Tämä täytyy mainita siksi, että hänet on valittu Etelä-Saimaan vitsipalstalla kaupungin kotelomekkokuningattareksi.

Kujansivun huumori riittää mekkovitsiin. Se huvittaa häntä vieläkin, eikä hän pane titteliä pahakseen.

Hänet tunnetaan myös kengistään. Työjalkineina ovat lohenpunaiset korkokengät, joiden kärjestä pilkistää lakattu varpaankynsi.

— Olen tosiaan kenkäihminen, hän nauraa.

— Ihmiset kysyvät, miten pystyn kävelemään, mutta nämä ovat hyvät jalassa.

Kujansivun tilava ja siisti työhuone on kaupungintalon neljännessä kerroksessa. Seinän takana istuu hänen sihteerinsä, käytävän päässä kaupunginjohtaja.

Sohvaryhmän takaseinää koristaa Kujansivun askartelema valkoinen valokranssi.

II kaupunginsihteeri puhuu asiallisesti ja jäsennellysti ja kertaa tiiviisti elämänsä vaiheet. Yhtä vakuuttava hän on todennäköisesti ollut työhaastattelussa, jossa Lappeenrantaan haettiin II kaupunginsihteeriä.

Kyseessä ei ole tavallinen sihteerin virka, vaan yhdistelmä virkamiestä, järjestelijää, organisoijaa ja koordinoijaa.

II kaupunginsihteeri istuu kaupunginhallituksen ja -valtuuston kokouksissa, valmistelee asioita kaupunginhallitukselle, kirjoittaa pöytäkirjat. Hänelle soitetaan usein ensiksi, kun on kysyttävää kaupungin asioista.

Kujansivu valittiin II kaupunginsihteeriksi vuonna 2000, jolloin hän oli esikoisensa syntymän jälkeen äitiyslomalla. Hänen silloinen työpaikkansa oli Tampereella Pirkanmaan maakuntaliitossa, mutta aviomies työskenteli Lappeenrannassa.

Täällä Kujansivun toimenkuva laajeni, ja hän sai erikoistehtäviä: hän oli organisoimassa niin EU-huippukokousta kuin Venäjän silloisen pääministerin Vladimir Putinin vierailua. Äskettäin hän huolehti EU:n itärajan sisäministerien tapaamisesta.

— Ehkä se johtuu siitä, että minulla on EU-kokemusta ja hyvä tuntemus kaupunkiorganisaatiosta, hän arvelee. Opintojensa jälkeen hän työskenteli Brysselissä lobbaamassa pienten ja keskisuurten yritysten asioita.

Seppo Miettisen tultua kaupunginjohtajaksi vuonna 2004 Kujansivu otti puheeksi, että kaupungin viestintää pitäisi kehittää. Hänestä tehtiin viestintäjohtaja.

—- Jos osoittaa mielenkiintoa johonkin asiaan, kohta saa huomata tekevänsä sitä.

Viestinnästä hän puhuu innostuneesti ja sanoo sen kulkevan rinnan markkinoinnin kanssa.

Kujansivun johdolla kaupungille laadittiin verkkosivut, jotka ovat sijoittuneet hyvin käyttäjätutkimuksissa ja palkittiin julkishallinnon parhaina sivuina. Netti onkin nykyisin kaupungin pääviestintäväline.

Muutama vuosi sitten kaupungin viestintä sai Kuntaliiton kyselyssä huonot pisteet. Sitä moitittiin avoimuuden puutteesta.

Kaupunkiyhtiöt olivat tuolloin paljon kielteisessä julkisuudessa, ja Kujansivu joutui puolustautumaan virkansa puolesta.

Kaupungin toimialat ovat Kujansivun mukaan oppineet viestinnän merkityksen.

— On havaittu, että hyvä ja osaksi kaikkea toimintaa kuuluva viestintä on yhteinen etu. Kuntalaisten vaatimustaso on noussut, ja kaupunkiorganisaatiosta halutaan luotettavaa ja ajantasaista tietoa.

Viime keväänä paljastui jälleen yksi viestintäkuilu, kun muualta tulevat kulttuuritapahtumien järjestäjät eivät tienneet, kuka täällä päättää mistäkin. Kujansivu kutsui tuota pikaa koolle koordinaatioryhmän.

— Se vaati vain yhden kokouksen, jossa kaikki asianosaiset olivat paikalla.

Lappeenrantaa on Kujansivun mielestä hyvä markkinoida, sillä kaupungissa on tiukasta taloustilanteesta huolimatta tekemisen meininki. Parasta on, että asukkaat ovat aktivoituneet tekemään itse.

Esimerkiksi Siivouspäivän kirpputori täytti Kirkkopuiston ja levisi muuallekin.

— En ollut uskoa puistossa silmiäni: onko täällä tosiaan näin paljon väkeä!

Kaupunki muistaa asukkaitaan muun muassa julkaisemalla Lappeenranta-lehteä. Ja tuleva Oleksin joulukatu on tarkoitettu nimenomaan asukkaille.

— Jos turistitkin tykkäävät, mikäs siinä.

Jos korkokengät ovat Kujansivun tavaramerkki töissä, vapaalla hän astelee ballerinoissa. Hän kävelee lyhyen matkan kotiin, jossa odottaa kolme tytärtä . Kaksi vanhinta lähes asuu Tanssiopistolla.

Myös äiti-Alina on harrastanut balettia, ja Balettigaala on hänelle intohimo. Hän on sen järjestelytoimikunnan jäsen, balettiyhdistys Attitydin puheenjohtaja ja Lappeenrannan tanssiopiston johtokunnan puheenjohtaja.

Uusin harrastus on vapaaehtoisjärjestö Naisten pankki. Sen joukoissa Kujansivu oli järjestämässä syystempausta Kävele naiselle ammatti.

Työ ei pääty vapaallakaan.

— Kun kuljen kaupungilla ja näen jotain kiinnostavaa, laitan siitä heti Facebookiin. Tavallaan teen töitä 24/7, mutta ei se minua haittaa, koska nautin siitä.

Kun ikiliikkuja tarvitsee vastapainoa ja hermolepoa, hän tarttuu käsitöihin.

Tätä nykyä hän virkkaa trikoonauhasta pieniä koreja. Jouluksi hän askartelee kortit ja koristeet, pääsiäiseksi istuttaa rairuohoa munankuoriin.

— Tykkään tehdä sisustusjuttuja, sellaista nyhräämistä.

Facebookissa hän jakaa kuvia kättensä töistä. Parveketta koristavat kaunis vanha ovi ja istuinarkku. Kuvissa eivät vilahda askartelutarvikekassit ja nyssykät, joiden hän väittää vallanneen kodin nurkat.

Hohtavan siniset, pinkillä koristellut lenkkitossut viilettävät Kimpisen pururataa. Hiukset heiluvat.

— Saimaa näkyy! Kujansivu osoittaa.

Mieluiten hän juoksee 8—10 kilometrin lenkkejä rannoille, Linnoitukseen, satamaan tai Myllysaareen. Talviaamuisin hän säntää lenkille aamukuudelta.

— Siitä saa virtaa koko päiväksi.

Joidenkin yllätykseksi Kujansivu haki keväällä maakuntajohtajan paikkaa. Tehtävään valittiin Etelä-Savon maakuntajohtaja Matti Viialainen.

Kujansivu ei myönnä, että harmittaisi. Jää silti tunne, että perästä kuuluu.

— Mietin myös tulevaisuutta, hän sanoo.

— Haluan pysyä tällä seudulla, eikä täällä usein tule tuollaisia tehtäviä auki. On tartuttava tilaisuuteen.

Korkokengät saattavat vielä vaihtua suuriin saappaisiin.

Alina Kujansivu

Lappeenrannan II kaupunginsihteeri, viestintäjohtaja.

Syntynyt Tampereella 1970.

Muutti perheensä kanssa 9-vuotiaana Lappeenrantaan.

Ylioppilaaksi Lyseon lukiosta 1990.

Opiskeli valtio-oppia Tampereen yliopistossa, valmistui 1996.

Perheeseen kuuluvat aviomies ja kolme 6—13-vuotiasta tytärtä.

Kirjoittaja:
Leena Härkönen