Katja Remsu
Viipurin lukuisissa arkeologisissa kaivauksissa löytyneet esineet saavat oman museon. Uusi arkeologinen museo avataan näillä näkymin vielä tänä syksynä. Ensimmäiseen näyttelyyn tulee noin 200 esinettä Viipurin ruotsalaiselta kaudelta. Viipurin ruotsalaiskaudeksi lasketaan ajanjakso 1400-luvun lopulta 1700-luvulle.
Tuolloin Viipuri oli varsinainen porvariskaupunki, kertoo Viipuriin perehtynyt arkeologi, FT Aleksander Saksa.
Esineistössä on muun muassa pikkutytön taidokkaasti tehdyt nahkakengät ja koreasti kirjailtu pieni käsilaukku.
Museon ensimmäiseen näyttelyyn asetellaan myös kangaspakkamerkkejä, kirjasolkia, piippuja, pitsimansetteja, kukkaroita, rahoja, luisia pelimerkkejä ja hedelmäveitsiä. Viipuri muuttui kalastajakylästä vilkkaaksi kauppakaupungiksi 1400-luvulla. Tuontitavaraa kaupunkiin alkoi tulla 1470-luvulla.
Löydöistä näkee, että viipurilaiset seurasivat tarkkaan muotia. Esimerkiksi vastaavia mansetteja olen löytänyt hollantilaisista saman aikakauden tauluista, Saksa kertoo.
Kaivauksissa löytyneet esineet ovat todella hienoja. Viipurissa tehtiin paljon tarve-esineitä, joista kuitenkin syntyi aikansa taidetta.
Viipurin arkeologiselle museolle on kunnostettu tila taidemuseon vieressä kulkevaan bastioniin ruutikellarin tiloihin.
Museo on Viipurin piirikunnan ylläpitämä. Sitä ovat rahoittaneet myös alueen kuvernööri ja viipurilaiset yksityishenkilöt. Paljon työtä on tehty myös talkoilla.
Viipurissa on viime vuosina tehty useita arkeologisia kaivauksia. Keskustassa laajimmat kaivaukset on tehty Luostarinkatu 8:ssa sekä vanhan tuomiokirkon alueella. Kaupungin itäpuolella on tutkittu Possenkadun ja Vahtitorninkadun kulmausta sekä Raatitornin aluetta. Kaupungin länsipuolella on keskitytty Etelävalliin.
Ilmapiiri on muuttunut. Kaupunkilaiset ovat erittäin kiinnostuneita Viipurin historiasta ja vapaaehtoisia kaivajia on paljon, Saksa kertoo.
Lisäksi rakennusyritykset ottavat minuun yhteyttä. Moni haluaa, että tontilla tehdään arkeologinen kartoitus tai pelastuskaivauksia ennen uuden rakentamista.
Luostarinkadun laajaa kaivausta rahoittivat muun muassa venäläinen maakaasu- ja öljykonserni Gazprom Neft sekä Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö. Gazprom lahjoitti kaksi vuotta kestäneisiin tutkimuksiin yhteensä 1,8 miljoonaa euroa, KKES 20 000 euroa.