Aatteet ja periaatteet kaatoivat sairaalasopimuksen

Yksityissairaala. Yksityisen ja julkisen toiminnan yhdistäminen pysähtyi Eksoten hallitukseen. Hanketta ei kuitenkaan haudata.

Kaija Lankia

Pääomasijoittaminen ei ole kuntayhtymän tehtävä. Tätä korostaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin hallituksen jäsen, Imatran talousjohtaja Kai Roslakka (sd.). Hän oli ensimmäisenä hylkäämässä Eksoten menon mukaan yksityissairaalahankkeeseen.

— Eksote olisi mennyt mukaan suurimmalla summalla. Mutta pienempääkään satsausta en periaatteellisesti olisi hyväksynyt.

Millään muotoa hän ei vastusta terveysturismia sinänsä.

— Ihan sama, ketkä ylikapasiteettia ostavat.

Roslakka ei usko, että hallituksen kielteinen kanta estää yksityissairaalaa syntymästä.

— Sijoittajia kyllä löytyy. Eksote voi sitten tuottaa palveluita.

Hallituksen varapuheenjohtaja Katri Pulli (kesk.) on täysin eri mieltä Eksoten roolista.

— Eksoten sisälle ei voi tulla yksityistä toimijaa, jonka suhteen kuntayhtymällä ei ole määräysvaltaa, hän sanoo.

Hän korostaa, että mukaan on oltu menossa nimenomaan työ- ja elinkeinoministeriön ohjeiden mukaan.

Elinkeinoyhtiöiden kautta ei sairaalayhtiön toimia voi ohjata, vaan itse on päätöksiä oltava tekemässä. Pulli ei ole valmis antamaan periksi.

— Kuuden imatralaisen ja demarin vastustus ei voi kaataa suurinta elinkeinopoliittista avausta aikoihin. Päätös on vastoin Lappeenrannan kaupungin strategiaa, maakuntaliiton linjausta, Eksoten valtuuston toimeksiantoa ja ministeriön kantaa.

Siksi ei voida jäädä tumput suorina ihmettelemään.

— Kuntia, ministeriötä ja Etelä-Karjalan liittoa on kuultava ja etsittävä oikea tapa viedä asiaa eteenpäin.

Hallituksen 2. varapuheenjohtaja Ilpo Hakula (kok.) sanoo yllättyneensä, että Imatra käytti asiassa näin vahvaa päätösvaltaa.

— Olen itse ajanut voimakkaasti julkisen ja yksityisen tahon kumppanuutta. Eksoten huippuosaamista pitää hyödyntää.

Tapoja siihen on hänen mukaansa monia, ja muun muassa säätiöitä pitäisi saada mukaan.

— En itse ollut mukana kokouksessa. Käsittääkseni hanke kaatui erimielisyyksiin ehdoista.

Poissaoloonsa vedoten hän ei tarkenna, olisiko hänen äänensä kääntänyt päätöksen toisinpäin.

— Paikalla olevat päättävät. Tarkoitus oli tulla, mutta en ehtinyt, lomamatkalla ollut Hakula sanoo.

Suurimman yksityisen sijoittajan Nordic Clinicin toimitusjohtaja Tero Silvolan mukaan päätös ei kaada sairaalahanketta.

— Olen asian suhteen optimistinen, että löytyy uusi malli, jota aletaan viedä eteenpäin.

Hän haluaa pitää kiinni Lappeenrannan erinomaisesta sijainnista ja korkeatasoisesta erikoissairaanhoidosta.

— Yksityisen ja julkisen tahon ei tarvitse toimia täysin erillään, vaan julkinen voi säädellä yksityistä.

Seuraavaksi tultaneenkin kääntymään Lappeenrannan kaupungin puoleen.

Silvola kiistää Eksoten hallituksen puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterisen (sd.) esittämän väitteen yksityissairaalaehdotuksen huonosta valmistelusta.

— Uskoisin, että asia valmisteltiin kunnolla ja ne paperit päättäjille vietiin, jotka tarvittiin. Alueelliset näkemyserot vaikuttivat enemmän kuin valmistelu, hän sanoo.

Vastaan ja puolesta

Eksoten osakassopimus yksityissairaalaan jäi keskiviikkoisessa hallituksen kokouksessa hyväksymättä äänin 6—6.

Vastaan äänestivät pj. Marja-Liisa Vesterinen (sd.) ja Tuija Nummela (sd.) Lappeenrannasta, Kai Roslakka (sd.), Sinikka Poskiparta (kok.) ja varajäsen Sari Miettinen (ps.) Imatralta sekä Pentti Salenius (sd.) Luumäeltä. Vesterisen ääni ratkaisi.

Puolesta äänestivät Katri Pulli (kesk.), Päivi Löfman (kok.), Ilpo Heltimoinen (ps.) ja varajäsen Antti O. Arponen (myö) Lappeenrannasta sekä Sakari Paakkinen (kesk.) Parikkalasta ja Jukka Vuorinen (kesk.) Savitaipaleelta.

Lappeenrantalainen Ilpo Hakula (kok.) ei ehtinyt kokoukseen vaa’ankieleksi. Hänen varamiehensä Lasse Kähärä (kok.) Taipalsaarelta ei saanut kutsua. ”Tässä taloustilanteessa olisin äänestänyt vastaan”, Kähärä kommentoi.

Kirjoittaja:
Kaija Lankia