ANSSI SILVENNOINEN
Greg Logins vertaa Lappeenrantaa New Yorkin osavaltion pohjoisreunan Sodusiin.
-Ihan liikaa asioita ei tapahdu kummassakaan, mutta se on vain hyvä asia, Logins, 25, naurahtaa.
-Täällä on kotoisaa.
Namika Lappeenrannan laitahyökkääjä varttui seitsenlapsisessa ja liikunnallisessa perheessä noin 9 000 asukkaan kunnassa.
-Sodus on vähän kuin maaseudulla, kaupungin ulkopuolella.
Loginsilla on edessään toinen vuosi koripalloammattilaisena Euroopassa ja Lappeenrannassa.
Samoja jalanjälkiä kulkee juuri collegeen mennyt pikkuveli.
-Tänä kesänä opetin häntä pelaamaan samalla, kun olin vanhassa lukiossani valmentamassa nuoria. Treenasin itse siinä ohessa.
Työ kotiseudun nuorten parissa tuntui tärkeältä. Logins on aina halunnut rakentaa yhteisöä ja auttaa muita.
-Moni ihminen kotona katsoo minua ylöspäin. Olen pikkukaupungista. Jos silti pystyin saavuttamaan tällaista, miksi eivät hekin pystyisi.
-On hienoa, jos pystyn avaamaan nuorten silmiä ja innostamaan heitä monin eri tavoin, en pelkästään urheilun saralla. Pystyn siihen, koska olen kokenut elämässäni paljon.
Namikan ulkomaalaispelaajat auttavat tänä lukuvuonna Lappeenrannan peruskoulujen englannin opetusta.
-Se on tärkeä juttu. Lapset ihailevat meitä ja on oikein näyttää, että välitämme heistä.
LOGINS KASVOI uskonnollisessa ympäristössä. Hänen isänsä on pastori.
-Koko perheemme on käynyt säännöllisesti kirkossa niin kauan kuin muistan.
-Isäni on tulossa tänä talvena Suomeen ensi kertaa. Hän on jo aika innoissaan. Äitini tekee paljon töitä, mutta toivottavasti hänkin pääsee.
Viime talvena Namikan amerikkalaispelaajat piipahtivat suomalaisessa jumalanpalveluksessa.
-Nautin siitä. Se oli hyvin erilainen kuin kotona. Pappi puhui englantia ja pääsimme alttarin eteen esittelemään itsemme.
-Kotona ollessani vietän paljon aikaa seurakunnan kanssa. Rakastan kirkossa käymistä.
ENNEN SUOMEEN tuloa Logins pelasi puoli kautta Marokon pääsarjassa Tangerissa.
-Tanger on kaupunkina ihan kuin Miami, mutta paljon parempi.
Marokon jälkeen Logins oli pitkään ilman joukkuetta. Unelma ammattilaisuudesta näytti karkaavan.
Kun Namika tarjosi mahdollisuuden, Logins tarttui ahnaasti.
-Tiesin, että todistan pystyväni pelaamaan tällä tasolla, kunhan pääsen vain näyttämään sen.
-Onnistuin. Se oli hienoa.
Uudenkaupungin Korihaissa aiemmin pelannut serkku James Reaves kertoi Loginsille kaiken Suomesta, mikä vauhditti sopeutumista.
-Tiesin Suomen olevan kallis maa, mutta en tiennyt sen olevan ihan näin kallis.
-Pidän shoppailusta, joten minun täytyy vain löytää oikeanhintaiset tuotteet.
Logins tykästyi nopeasti myös Suomen uusimpaan kansallisruokaan, kebabiin.
-Kebab juustoperunoilla. Se on suosikkini.