Joutsenolaiset kaupunginvaltuutetut käyttivät maanantaina Lappeenrannan kaupunginvaltuustossa tiukkoja puheenvuoroja. Kapinalipun heiluttamisesta ei kuitenkaan ollut kysymys. Tai ainakaan valtuutetut Pentti Belinskij (kok.) ja Tuula Partanen (kesk.) eivät näe asiaa niin.
Sosiaalidemokraatteja valtuustossa edustavalla Rauhan miehellä Tapio Virkillä on kuitenkin oma ässä hihassaan, jolla hän heittää kipakat jälkilöylyt vuosia kuumana käyneelle kuntaliitoskeskustelulle.
-Osakuntaliitokset ovat mahdollisia, jos Etelä-Karjalassa toteutuu kahden kunnan malli, Virkki sanoo.
Virkin mukaan Lappeenrannan säästöpäätösten yhteydessä on puhuttu, että Korvenkylän ja Rauhan lapset alkaisivat käydä koulua Imatran puolella. Hän epäilee, että myös terveyspalvelut joudutaan jatkossa hakemaan Imatralta.
-Jos välissä on tuolloin kuntaraja, lasten vanhemmat joutuvat maksamaan lasten koulukyydit omasta pussistaan. Se ei käy, Virkki painottaa.
Virkki äänesti kuntaliitoksen puolesta, kun Joutsenon kaupunginvaltuusto joulukuussa 2007 päätti asiasta.
Keskustan Tuula Partanen äänesti kuntaliitosta vastaan, mutta ei tunnustaudu kapinalipun heiluttajaksi.
-Minun mielestäni asioita ei saa kapinoimalla hoidetuksi, vaan ne pitää hoitaa keskustelemalla, hän vastaa kysymykseen kapinasta.
Lappeenrannan kaupungin säästöjen osalta Partasella on selvä vastaehdotus lukioiden marssijärjestyksestä.
-Lappeenrannan keskustassa riittäisi minun miestäni ihan hyvin yksi lukio. Miksi on aina niin, että palveluja lopetetaan reuna-alueilta, Partanen vastaa kysymykseen, pitäisikö Joutsenon lukion sijaista lakkauttaa joko Kimpisen tai Lappeenrannan lyseon lukio?
Näkemystään Partanen perustelee sillä, että lukiolaisten on helpompi kulkea Lappeenrannasta Joutsenoon kuin Joutsenosta Lappeenrannan keskustaan päin. Julkinen liikenne toimii hyvin pitkittäissuunnassa, mutta Joutsenon syrjäkylistä ei pääse millään julkisella välineellä ajoissa Kuutostien ja säännöllisten bussireittien varteen.
Partasen mukaan kuntaliitoksen osalta kelkkaa ei voida enää kääntää.
-Lainsäädännöllisesti kuntaliitossopimuksen purkaminen olisi mahdollista, mutta ei käytännössä. Se olisi erittäin työlästä, eikä meillä ole enää sitä organisaatiota ja koneistoa, joka tämän työn tekisi.
Kokoomuksen Pentti Belinskij äänesti Joutsenon kaupunginvaltuustossa kuntaliitoksen puolesta. Belinskij ei heiluta kapinalippua.
-Sanotaan, että meitä, jotka liputimme kuntaliitoksen puolesta, petettiin, hän kuvailee joutsenolaisten tuntoja.
Belinskij’n mukaan kuntaliitosohjelmassa luvattu 22,2 miljoonan euron investointiohjelma on toteutettu. Rakentamatta on jäänyt vain harjoitusjäähalli, jonka toteutus kaatui siihen, että hankkeelle ei myönnetty valtionosuutta.
-Nämäkin rahat on käytetty muihin liikuntapaikkoihin, Belinskij sanoo.
Belinskij’n mukaan vaikeinta joutsenolaisten on niellä Joutsenon lukion lopettaminen.
Kuntaliitos
Joutsenon kaupunginvaltuusto päätti kuntaliitoksesta äänin
26-9 joulukuussa 2007.
Joutsenossa lokakuussa 2007 järjestetyssä kansanäänestyksessä 73,3 prosenttia äänestäneistä vastusti kuntaliitosta.
Kuntasopimuksessa Lappeenrannan kaupunki sitoutui investoimaan Joutsenoon yli 22 miljoonaa euroa korvauksena Joutsenon Energian siirtymisestä Lappeenrannan kaupungin omistukseen.
Investointiohjelma on toteutunut. Lisäksi Lappeenranta on investoinut Rauhan monitoimiareenaan 5,1 miljoonaa ja Kuutostien liikennejärjestelyihin noin 5 miljoonaa euroa.
Joutsenon kaupunki käytti ennen kuntaliitosta investointeihin noin neljä miljoonaa euroa vuodessa.
Matti Saarela