Kaija Lankia
Kaivinkoneen kauha kolisee vasten kiviä. Kone ärjähtelee keskellä koskea, jossa isot kivenjärkäleet kääntyvät kyljelleen ja vaihtavat paikkaa. Vesistönsuunnittelija Markus Tapaninen kahlaa kivisessä koskessa neuvomassa kaivuria kuljettavaa Jouni Vihtosta.
Meneillään on Rakkolanjoen Meurosenkosken kunnostus lohikalojen kutupaikaksi. Koski on yksi neljästä, jotka tämän viikon aikana on määrä kunnostaa. Urakkaan kuuluvat lisäksi Leinonkoski, Mäkelänkoski ja Rajakoski.
Kun Venäjän puolella sijaitsevan Kappakkakosken pato romahti pari vuotta sitten, mahdollisti se lohen ja meritaimenen nousun ylöspäin kohti Suomea. Suomen puolella olevissa koskissa arvokalaa ei kuitenkaan vielä ole nähty, vaikka lohen poikasia onkin istutettu.
Onko rajalla verkkoa estämässä, sitä emme tiedä, Markus Tapaninen sanoo.
Tai sitten ne palaavat vasta seuraavana syksynä mereltä syönnösreissultaan, projektipäällikkö Matti Vaittinen tuumaa.
Rakkolanjoen pohjaan ja kivien rakoihin pakkautunut jäteliete tekevät joka tapauksessa kalojen lisääntymisen ja elämän koskissa mahdottomaksi. Siihen tällä viikolla on tehty parannusta kaivinkoneen kanssa.
Kiviä käännellessä vesi pääsee virtaamaan ja vie kiintoaineen mennessään. Isompia määriä lietettä on nosteltu myös penkoille, Tapaninen kertoo.
Kosken pohjaan on levitetty kivistä soraa kutua varten ja pitkin koskea kiviä on käännelty niin, että niiden alle jää sopivia koloja kalanpoikasten turvapaikoiksi.
Paras kutupaikka on heti kosken niskalla, kovimman virtauksen yläpuolella, kertoo iktyonomi ja jokia kunnostavan Rifci-projektin suunnittelija Anna Lindgren.
Hanapajärven kunnostuksen jälkeen Rakkolanjoen vesi on puhdistunut jo huomattavasti, mutta ruskeaa se on yhä.
Humus ja likaisuuskaan ei haittaa lohikaloja, kunhan veden pH on kohdallaan eikä lämpötila ole liian korkea, hän sanoo.
Saman hankkeen aiemmin kunnostamissa Mustajoen koskissa taimenet jo kutevat, ja sitä kantaa myös Rakkolanjokeen havitellaan.
Anna Lindgren kertoo, että kunnostuksesta ollaan kiinnostuneita myös Venäjän puolella. Viipurin aluehallinto on hankkeen yksi rahoittaja.
Yhteistyö on ollut oikein hyvää, mutta venäläistenkään avulla emme ole saaneet lupaa mennä kunnostamaan Rakkolanjoen rajantakaisia koskia, hän pahoittelee.
Tänä syksynä sentään hanke pääsi katsastamaan Mustajoen ja Soskuanjoen koskia myös Venäjän puolelta.
Rakkolanjoki poikkeaa muista siinä, että se kuljettaa Lappeenrannan, Taipalsaaren ja Lemin jätevesiä.
Yhteiset joet ja kalat
Rifci-hankkeen koko nimi on Rivers and fish our common interest, Yhteiset joet yhteiset kalat.
Päätoteuttaja on Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Suomesta mukana ovat myös muun muassa RKTL, Kalatalouskeskus ja Metsäkeskus.
Venäjällä mukana ovat Biologists for Nature Conservation -järjestö, Luoteis-Venäjän kalantutkimuslaitos ja Viipurin aluehallinto.
Rahoittajista suurin on EU:n ENPI-ohjelma. Suomen puolen rahoittajia ovat myös muun muassa ELY-keskus, Lappeenrannan kaupunki, Tuuliaisen säätiö ja monet yritykset.