Anssi Silvennoinen
Leo ohittaa Teppo Laineen suojauksen vaivatta kotisohvalla Lappeenrannan Skinnarilassa. Koiranpennun kuono tömähtää suoraan poskeen.
Ympäriinsä touhottava veijari ei arvaa, että talon isäntä toi hiljattain kotiin Suomen potkunyrkkeilyhistorian ensimmäisen K1-tyylin MM-mitalin, pronssisen, Brasilian mammuttimetropolista Sao Paulosta.
-Reissuhan meni tosi yläkanttiin. Eihän minulla ollut enää mitään odotuksia. Puskista tämä tuli, vanhoilla päivillä, kilpauransa mitaliin päättänyt Laine, 38, toteaa.
Potkunyrkkeily vei Laineen nyt ensi kertaa päiväntasaajan eteläpuolelle. Brasilia teki vaikutuksen.
-Slummia siellä on kuin muurahaispesää.
-Vuoden päästä tulevat jalkapallon MM-kisat näkyivät siellä ihan kaikessa.
-Kymmenen vuoden päästä uraa muistellessa tämä menee kokemuksista ihan kärkeen.
LAINE LOPETTI kilpauransa jo kertaalleen ja siirtyi valmentajaksi. Neljän vuoden tauko päättyi tammikuussa 2012 Tallinnassa.
Valmennettavat saivat ylipuhuttua Laineen, joka harjoitteli edelleen yhtä paljon kuin muutkin.
Laineen tarkoitus oli jatkaa ottelua huvin vuoksi silloin, kun on valmentajana kisoissa mukana.
Viime jouluna tähtäimeksi vakiintuivat Brasilian MM-kisat.
-Ja ehdottomasti se on siinä sitten, jos sinne pääsen.
Viimeistelytreeninsä 190-senttinen Laine teki nyrkkeilyn Suomen mestari Emilia Skrikon kanssa.
-Emilia on ihan taitava nyrkkeilijä, ei siinä mitään. Noiden venäläisten ja valkovenäläisten ottelijoiden valmistautuminen MM-kisoihin saattaa kuitenkin olla vähän toisenlaista kuin viimeistelytreenit 30 kiloa itseä pienemmän tytön kanssa.
-Venäjän joukkue oli tullut Brasiliaan kolme viikkoa ennen kisojen alkua. Me suomalaiset menimme sinne punnitusta edeltäneenä yönä.
Mitalin lisäksi pitkä reissu toi tyytyväisen mielen.
-Mikään ei jäänyt kaivelemaan. Sen tajusi, ettei sieltä enempää ollut tarjolla. Tuntui, että venäläinen Suleyman Magomedov, meidän sarjan ykkösnimi, oli niin hankala voittaa.
Salilta Laine ei mihinkään katoa, vaan jatkaa päävalmentajana Lappeenrannan Thai Kickboxing Club ry:ssä. Pelkäksi sivustaseuraajaksi hänestä ei ole.
-Salille mennessä on tärkeää, että pääsen tekemään ne hommat itsekin.
-Haluan hien pintaan ja sykkeen korkealle. Muuten tuntuu, ettei ole missään harjoituksissa ollutkaan. Jatkossakin pitää päästä muutama erä sparria ottamaan ja vähän säkkiä lyömään.
Onko kilpaileminen oikeasti nyt ohi?
-Potkunyrkkeilyn osalta kyllä.
-Puulaakifutista tulee varmaan vielä pelailtua.