HEIKKI SOPANEN
Lappeenrannan kaupunki on tyytyväinen ja toisaalta tyytymätön Rauhan alueen kehittäjän Miriensis Oy:n toimintaan. Apulaiskaupunginjohtaja Kari Korkiakoski sanoo, että Miriensiksellä, entisellä Joutsenmaa Oy:llä, on ollut suuri rooli nykyisen Rauhan syntymisessä.
-Alueelle on vuodesta 2008 alkaen tehty lähes 200 miljoonan investoinnit, ja Miriensis oli alkuvaiheessa voimakkaasti mukana vaikuttamassa Holiday Clubin Rauhaan tuloon. Miriensis on noudattanut kaupungin kanssa 2007 tehtyä sopimusta ja täyttänyt rakentamisvelvoitteen Rauhan ydinalueen osalta. Kaupungilla ei ole yhtiöltä mitään saatavia.
Kaupunkia kuitenkin närästää Miriensiksen ahkera käräjöinti yrityksen itse rakentamien loma-asuntojen ostajien kanssa.
-Ei ole mukava katsoa rettelöintiä, joka on johtanut oikeustoimiin. Eittämättä moinen heijastuu alueen imagoon. Olemme useaan otteeseen korostaneet, että toivomme julkisuuskuvan säilyvän hyvänä, Korkiakoski sanoo.
Miriensis on ollut Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa kantajana tai vastaajana kaksitoista kertaa. Helsingin käräjäoikeudessa on vireillä parikin juttua, joissa Miriensis on osapuolena. Käräjillä on useimmiten riidelty maksusaatavista ja sopimusrikkomuksista. Osa riidoista on mennyt hovioikeuteen saakka, ja pääsääntöisesti Miriensis on hävinnyt juttunsa.
Lappeenrannan kaupungin ja Miriensiksen yhteinen taival johtaa juurensa Joutsenon kaupungin ja Joutsenmaa Oy:n tekemästä Rauhan ydinalueen aluerakentamis- ja maankäyttösopimuksesta. Se tehtiin 2007.
Myöhemmin Joutsenosta tuli osa Lappeenrantaa ja Joutsenmaasta Miriensis.
Sopimuksessa sovittiin, että kaupunki luovuttaa tietyin ehdoin Miriensikselle alueita rakennettavaksi. Rauhan ydinalueen osalta rakentamisvelvoite on täyttynyt. Kaupunki on saanut Miriensikseltä maa-alueista 8,2 miljoonaa euroa.
Vuoden 2007 sopimuksessa on myös pykälä, jossa kaupunki sitoutuu neuvottelemaan Miriensiksen kanssa Kohonkankaan, Rauhan eteläisen alueen ja Vipeleen osayleiskaavan jatkon rakentamisesta. Korkiakosken mukaan Kohonkangas alkaa olla valmis rakentamiselle.
Apulaiskaupunginjohtaja antaa ymmärtää, että neuvottelut rakentamisesta eivät ole mikään läpihuutojuttu.
-Aiomme olla tulevissa neuvotteluissa tarkkana, ja varmistua monista asioista. Katsotaan sitten, mihin päädytään. Uskon, että alueelle löytyy ottajia.