Categories
Artikkelit

Tärkein on ehkä kysymättä

Arkeologia. Etelä-Karjalan esihistoria kaipaa uudelleen kirjoittamista.

Kirjoittaja:
Seija Hackman

Mistä me tulemme? kysytään esihistoriaseminaarissa Lappeenrannassa keskiviikkoiltana.

Vähintään yhtä tärkeää on kysyä: ”Millä me elimme?”

-Miten olemme eläneet, mitä on pyydystetty, mitä viljelty, täydentää Jukka Luoto, Etelä-Karjalan museon pian eläkkeelle jäävä amanuenssi.

Luodon jatkokysymys on keskeinen siksi, että se lähtee taloudesta, joka tänäänkin pyörittää maailmaa. Ilman sitä ei Etelä-Karjalankaan selkosille ole aikanaan tupsahdettu.

Viime vuosina kuva asutuksen tulosta näille seuduille on tarkentunut. Kauan ajateltiin, että Viipurin suunnan asutus on säteillyt Lappeenrannan ja Taipalsaaren suuntaan.

-Nyt on huomattu, että keskeinen väylä asutuksen leviämiselle oli Vuoksenlaakso. Laatokan rannoilta on siirrytty Sisä-Suomen suuntaan Vuoksen väylää pitkin, Luoto kertoo.

Käsitystä asutuksen leviämisestä ovat muuttaneet viime aikojen runsaat arkeologiset löydöt. Ensimmäinen sensaatio oli, kun Suomen vanhinta kivikautista asutusta löytyi Kuur-manpohjasta.

Sittemmin Vuoksen seuduilta on tehty Luodon mukaan hämmästyttävällä tavalla rautakautisia löytöjä. Tiheimmin miinaharavat ovat piipanneet Ruokolahdella ja Rautjärvellä.

Arkeologit ja harrastajat ovat toki ahkerina muuallakin, mutta eivät yhtä antoisin tuloksin.

-Esimerkiksi Hämeestä vanhan asutuksen piiristä löytyy valtavasti tavaraa, mutta siellä asutuskuva ei tunnu muuttuvan, toisin kuin täällä. Täällä tuntuu, että olisi syytä uuteen historian tulkintaan, Luoto sanoo.

 

Uutta tulkintaa yritetään ehkä koota kirjaksi, suurta yleisöä puhuttelevaksi, hyvin kuvitetuksi teokseksi.

Etelä-Karjalan esihistoriaa on viimeksi koottu kansiin 1980-luvulla, kun Timo Miettinen luetteloi alueen esihistoriallisia jäännöksiä.

-Sen jälkeen on tapahtunut valtavasti ja tehty kenttätöitä, Luoto huomauttaa.

Mahdollisuuksia kirjaan tunnustellaan tulevassa seminaarissa. Jos hanke toteutuu, Luodolla riittää vielä reissuja Etelä-Karjalaan.

Muuten hän on jäämässä eläkkeelle. Ensimmäinen eläkepäivä on 1. joulukuuta, mutta Luoto on jo lomalla ja virittelee töiden takia siirtyneitä projekteja kotonaan Turussa.

Arkeologi jatkoi töissä melkein 68-vuotispäiväänsä asti. Työ vain vei mennessään.

-On se stressaavaakin, kun ei aamulla tiedä, minkä kanssa on tekemisissä illalla, mutta mielenkiintoista.

Entä millä me eteläkarjalaiset tuhat vuotta sitten elimme? Sekataloudella, vastaa Luoto. Ihan kuten nytkin.

 

Mistä me tulemme? Etelä-Karjalan esihistoriaa käsittelevä seminaari Lappeenrannan valtuustosalissa keskiviikkona 30.10. klo 17.30-21, Imatran kaupungintalolla 13.11. klo 17.30-21.

Jukka Luoto

Syntynyt 17.11. 1945 Turussa.

Filosofian lisensiaatti. Väitellyt Turun yliopistossa Liedon Vanhalinnan muinaislinnasta vuonna 1985.

Turun yliopiston arkeologian dosentti.

Toimi Etelä-Karjalan museossa vuodesta 1991 lähtien amanuenssina ja intendenttinä.

Rautakaudeksi lasketaan ajanjakso 500 eaa.-1300 jaa.

Seija Hackman