TIMO LAITAKARI
@esaimaa.fi | Twitter@TimoLaitakari
Valtuusto venyi maanantaina isoihin päätöksiin. Joku käytti jopa sanaa historiallinen. Lappeenrannan palveluista ja toiminnoista leikataan näillä nuijankopautuksilla parikymmentä miljoonaa euroa tällä valtuustokaudella.
Yksikään valtuutettu ei kyseenalaistanut säästöjen tarvetta tai määrää. Jokainen ryhmä hyväksyi paketin. Talouden tosiasiat ovat nyt sellaiset, ettei väistämätöntä voinut väistää. Kovasta kuurista huolimatta kaupungin menot kasvavat ensi vuonnakin huimat seitsemän prosenttia.
Paketti oli joka ryhmälle ja valtuutetulle vaikea. Siksi sitä haukuttiin kokouksessa yli kolme tuntia. Osaksi puheilla purettiin omaa mielipahaa, osaksi ne oli suunnattu äänestäjille. Valtuutettu Erkki Räsänen (kok.) letkauttikin, että valtuustosali muistutti vaalitilaisuutta.
Poliitikkojen syksy jatkuu harmaana, kun edessä on päätösten vieminen käytäntöön. Paljolti asiat linjataan lautakunnissa, mutta vaikeimpien koulusäästöjen osalta valtuusto haluaa vetää linjat itse.
Valtuusto kokoontuu 11. marraskuuta. Silloin sen pitäisi päättää, säästyvätkö pienet alakoulut vai säästetäänkö juuri niistä. Se on jo lyöty lukkoon, että koulutoimen pitää selvitä seuraavat kolme vuotta viisi miljoonaa euroa nykyistä pienemmällä rahalla.
Lukioiden kohtalo on jo selvä: valtuusto linjasi, että kaksi neljästä lopetetaan – käytännössä ne ovat Joutseno ja Lauritsala.
Alakouluista on luvassa kova vääntö, kun valtuutetut ratkovat, kenen alueelle koulu voi jäädä. Jokaisella lähikouluilla on valtuustossa paljon ystäviä.
Nyt kasvatus- ja opetustoimen virkamiehet valmistelevat vimmalla kouluverkkoselvitystä, johon päätöksen pitäisi perustua. Työhön kohdistuu kovat paineet, ja valtuusto vaati mukaan myös tarkat tiedot koulukuljetusten kustannuksista eri vaihtoehdoissa.
Vielä syyskuussa kasvatus- ja opetustoimi esitti kymmenen alakoulun lopettamista. Siitä säästövelvoite on hieman pienentynyt, joten ainakin muutama koulu saataneen pelastettua.
Jos alakouluista halutaan pelastaa useampi, se tarkoittanee luokkakokojen kovaa kasvattamista kaikissa kouluissa. Ainakin moni kasvatusalan ammattilainen pitää tätä huonoimpana vaihtoehtona.
Musiikkiluokilla on paljon ystäviä, mutta valmiutta niiden lopettamiseenkin on.
Alakouluista Korkea-aho ja Simola voivat päätyä säilytettäviksi pitkien koulumatkojen vuoksi. Kummassakin on reilut 50 oppilasta. Nuijamaalta etäisyys uuteen kouluun on kaikkein pisin, mutta siellä oppilasmäärä taitaa tulee vastaan.
Joutsenon kuntaliitoksen yhteydessä kouluille sovittiin 30 oppilaan alaraja. Nyt Nuijamaalla on 29 oppilasta, eikä määrä näytä ainakaan kasvavan.
Joutsenosta meni jo lukio. Valtuusto joutuu miettimään, onko kohtuutonta viedä myös Parjalan ja Ravattilan alakoulut. Lauritsalan itäpuolen koulujen lopettaminen saattaa olla poliittisesti kaikkein helpointa, mutta sitten keskustellaan uuden Pontuksen koulun rakentamisesta ja laajuudesta.
Näennäisesti säästöpalapeli helpottui, kun valtuusto otti tarkasteluun myös Itä-Suomen koulun. Yksityisen koulun lopettamisella olisi teoriassa voitettavissa isot rahat, kun kaupunki saisi oppilaista valtionosuudet ja heidän opetuksensa pystyttäisiin hoitamaan nykyisissä kaupungin luokissa.
Se on kuitenkin epävarmaa, miten säätiön ylläpitämän koulun toiminta käytännössä saataisiin loppumaan ja millä aikataululla säästöt syntyisivät. Tässä onkin oiva paikka politiikan teolle. Odotettavissa on, että pienillä kyläkouluilla pelataan Itä-Suomen koulua vastaan ja päinvastoin.
Yksittäisten koulujen kohtaloon saadaan lisävaloa, kun kouluverkkoselvitys valmistuu. Se tapahtuu viimeistään tiistaina, kun kasvatus- ja opetuslautakunta ottaa siihen kantaa.
Kirjoittaja on Etelä-Saimaan yhteiskuntatoimituksen esimies.
Jokaisella lähikouluilla on valtuustossa paljon ystäviä.