Kertaalleen jo naftaliiniin pistetty Lappeenrannan Ruohosaaren rakentaminen asuinalueeksi nousee jälleen esiin. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva ehdottaa blogissaan, että yliopiston läheisestä Ruohosaaresta tehtäisiin vihreä kaupunginosa. Se toimisi yliopistolla kehitettyjen innovaatioiden koeympäristönä.
-Jo aiemminkin on ehdotettu saaren asuttamista, mutta tuolloin ajatus haudattiin sillan korkeiden rakentamiskustannusten mukana, kirjoittaa Jarva.
Jarvan mukaan Ruohosaaren asutus ei saisi kuormittaa ympäröivää vesistöä.
-Tässäkin mielessä saari voisi olla koeympäristö, koska hulevesijärjestelmien rakentaminen olisi varsin haasteellista.
Lappeenranta voisi olla muutenkin testiympäristö yliopiston ideoille. Kivisalmen pumppaamo on hyvä esimerkki jo toteutettavasta innovaatiosta.
-Lappeenranta haluaa kehittyä johtavaksi uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupungiksi. Tämä tarkoittaa muun muassa yliopiston Green Campuksen edelleen kehittämistä sekä jätteestä bisnestä ideoiden ja jätevedestä energiaa -innovaatioiden toteuttamista, selvittää Jarva.
Uusien liikerakennusten ja kauppakeskusten laajat katot Jarva valjastaisi aurinkopaneelien testiympäristöksi.
-Toivottavasti kauppakeskusten omistajat innostuvat ajatuksesta; ainakin kesäaikana kauppojen pakaste-altaisiin riittäisi aurinkosähköä.
Jarvan ajattelun saivat lentoon ehkä hyvät kuulumiset valtiovallalta.
-Käsitykseni mukaan valtiovallan edustajat oivaltavat jo hyvin rajan läheisyyteen liittyvät erityispiirteemme. Suomen ja Pietarin raja-alueen ja liiketoimintojen kehittämiseen on odotettavissa jopa sadan miljoonan euron EU-rahoitus. Liikennepoliittisissa hankkeissa Kaakkois-Suomi on näyttävästi edustettuna.
Vt. kaupunginarkkitehti Erkki Jouhki puolestaan visioi aiemmin tänä vuonna, että jo suunniteltua Ruohosaaren asemakaavaa voisi hyödyntää. Jos saareen kaavoitettaisiin enemmän asuntoja, sillan hinta suhteessa halpenisi.
Anne Kotiharju