Petteri Värtö
Etelä-Karjalan kansalaisopisto odottaa pelolla marraskuun loppua. Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää viimeistään silloin kansalaisopistojen ensi vuoden valtionosuuksista. Tuesta saattaa kadota peräti 20 prosenttia.
Sen jälkeen pitäisi tehdä radikaaleja muutoksia toimintaan, kansalaisopiston rehtori Leena Eloranta kertoo.
Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on valmiina kansalaisopistojen valtionosuuksia koskeva virkamiesesitys, mutta ministeriö panttaa julkistamista.
Kansalaisopiston vuosibudjetti on noin 1,5 miljoonaa euroa. Ministeriön nykyinen 800 000 euron valtionosuus on muodostanut budjetista 57 prosenttia.
Kansalaisopistolla on ollut toimintaa kutistava syksy. Lappeenrannan kaupunki leikkaa opiston 200 000 euron vuosittaisesta tuesta kolmanneksen vuosina 20142016.
Kevään opetus jatkuu suunnitellusti, mutta juustohöylä on otettu käyttöön syksyn kursseissa. Syyslukukauden pituus on jatkossa 11 viikkoa, yksi aiempaa vähemmän. Vuosittainen tuntimäärä vähenee nykyisestä 22 000 tunnista 20 000:een opetustuntiin.
Jokaiselta tuntiopettajalta otetaan yksi opetusviikko pois. Opiskelijat saavat samat kurssit kuin aikaisemmin, mutta viikkoa lyhyempinä.
Kansalaisopiston kursseille on viime vuosina osallistunut runsaat 7 000 yksittäistä opiskelijaa, joista osa käy useammalla kurssilla. Lappeenrannan lisäksi opetusta on Luumäellä ja Taipalsaa-rella.
Kansalaisopisto on lähipalvelu. Alueellisuudesta käydään arvokeskustelua, ja haja-asutusalueiden kurssit yritetään säilyttää. Kaupunkilaisille on enemmän vaihtoehtoja.