Kuin urheilujoukkueessa

Kuorot. Kuoroissa laulaa monta sataa eteläkarjalaista. Laulusta ja ryhmästä saa energiaa, kuorolaiset perustelevat.

Maaria Drake

Laulamisesta tulee hyvälle tuulelle, kuorolaulajat kiteyttävät syyn harrastukseensa.

Suurin syy kuorolaulamisen viehättävyyteen on kuitenkin ryhmä, sanovat Sanna-Kaisa Ruoppa ja Mika Horttanainen. Ruoppa laulaa Etelä-Karjalan klassisessa kuorossa, Horttanainen Karjalan Laulu-Veikoissa.

Ruoppa kuvaa kuorossa laulamista pohjimmiltaan ”oman äänen mukaan sulauttamiseksi”, kuin koko joukko olisi yksi yhteinen soitin.

— Siellä on pieni osa isompaa koneistoa.

Myös Mika Horttanaiselle juuri ryhmähenki ja sosiaalisuus olivat tärkeimpiä syitä kuoroon hakeutumiseen, kun hän opiskeluaikana aloitti harrastuksen Teekkarilaulajien riveissä ja siirtyi sieltä myöhemmin Laulu-Veikkoihin.

— Se on se porukkahenki, se on kuin urheilujoukkueessa. Siellä ollaan miesten kesken ja puhutaan miesten juttuja.

Toki myös itse laulaminen ja siitä saatu energia pitävät tiukasti otteessaan.

— Kuoroharjoitukset ovat viikon keskellä sellainen breikki, siellä keskittyy laulamistapahtumaan ihan eri tavalla kuin mihinkään, Horttanainen toteaa.

— Vaikka lähtisi kuoroharjoituksiin väsyneenä, aina sieltä tulee pirteänä takaisin, Ruoppa sanoo.

Kuoroissa laulaa lähinnä harrastajalaulajia, mutta mukana voi olla myös musiikin ammattilaisia. Esimerkiksi Ruoppa on opiskellut sellonsoiton opettajaksi, kun taas Horttanaisella on mukana harrastajapohjalla.

Kuoronjohtajat sen sijaan ovat eteläkarjalaisissa kuoroissa pääosin ammattilaisia. On musiikkipedagogia, kanttoria, kapellimestaria.

Kuoronjohtajalla on Ruopan mielestä iso merkitys koneiston toiminnassa: hän pitää joukon kasassa, häneen turvataan ja hän huolehtii taiteellisesta kokonaisuudessa. Laulajien huoleksi jää vain oman stemman hallitseminen.

— Harjoituksissa on hauskaa, mutta kyllä siihen pitää myös sitoutua. Johtajamme Nadja Härkönen kyllä huolehtii siitä, että hommat tulee hoidettua, Horttanainen nauraa.

Vuoksen Mieslaulajat

Perustettu 1947.

Konsertteja vuosittain 3-4. Pienempiä esiintymisiä puolenkymmentä.

Perinteistä mieskuoromusiikkia hengellisestä viihteelliseen.

Johtaja kanttori, musiikin maisteri Samuli Saarela.

Kuorolaisten keski-ikä 63—64 vuotta. Musiikillinen tausta ja nuotinlukutaito eduksi.

Julkaissut levyn Laulun vuoksi vuonna 2000.

Seuraava konsertti su 8.12. Kolmen Ristin Kirkossa.

Reijo Siitonen, puheenjohtaja

Lappeenrannan Teekkarilaulajat

Perustettu vappuna 1983.

Vuosittain kaksi suurta konserttia ja lukuisia pienempiä.

Serenadit, teekkari-, juoma- ja isänmaalliset laulut lähellä sydäntä.

Johtajana Jukka Lind.

Yliopiston opiskelijoita ja ammattikorkeakoululaisia, noin 30.

Joulukonsertti Lappeen Marian kirkossa ke 4.12.

Sampsa Otronen, tiedottaja

Resonanssi (LTKY:n naiskuoro)

Perustettu 1987.

Esiintymisiä 1-4 kuukaudessa, syys- ja kevätkonsertteja.

Sekä tämän päivän popmusiikkia että perinteisiä kuoro- ja teekkarilauluja.

Johtajana LUT:n opiskelija.

Laulajina LUT:n ja Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijoita.

Joulukonsertti Sweet Sounds of Christmas 30.11.

Mia Lehto, kuoron puheenjohtaja

Viihdekuoro Carpe-Diem

Täyttää ensi vuonna 20 vuotta.

Kerran vuodessa vuosikonsertti, lisäksi esiintymisiä kesätapahtumissa.

Ohjelmisto pääasiassa viihteellistä.

Johtaa Nadja Härkönen.

Laulajien keski-ikä 40 vuotta.

Nadja Härkönen, kuoronjohtaja

Karjalan Laulu-Veikot

Perustettu 1940.

Kymmeniä konsertteja vuodessa, kvartettikeikkoja, konsertteja vappuna, jouluna ja mm. häissä.

Perinteisten mieskuorolaulujen lisäksi uudempaa musiikkia.

Lappeenrannan seudun miehiä, keski-ikä 50—60 vuotta.

Kuoroon voi liittyä, jos osaa laulaa ja tuntee nuotteja.

Esiintyy Asemiesillassa 30.11.

Nadja Härkönen, taiteellinen johtaja

Kaukaan Laulumiehet

Toiminut 68 vuotta.

Esiintymisiä keskimäärin 25 vuodessa.

Ohjelmistossa perinteistä mieskuoromusiikkia, kirkkomusiikkia sekä viihdemusiikkia.

Johtaa Seppo Äikäs.

Tällä hetkellä 41 keskimäärin 60-vuotiasta harrastajalaulajaa Kaukaalta ja sen ulkopuolelta.

Harjoitukset pidetään kerran viikossa.

Mika Strandén, kuorolainen

Lappeenrannan Naislaulajat

Täyttää keväällä 65 vuotta.

Useita konsertteja vuodessa, kirkkokonsertteja, vappulaulut.

Ohjelmistossa sekä hengellisiä lauluja että viihteellisempää.

Laulunjohtajana musiikkipedagogi Kirsi Äikäs.

Tällä hetkellä 42 25—60-vuotiasta laulajaa.

Joulukonsertti Marian kirkossa 8.12.

Sirpa Valpas, puheenjohtaja

Joutsenon Naislaulajat

Perustettu 1973.

Vuosittain yksi oma konsertti ja joulukonsertti Karjalan Laulu-Veikkojen kanssa. Esiintymisiä esim. Itsenäisyyspäivänä, jouluna, vierailuja hoitolaitoksissa.

Kevyttä ja harrasta, perinteistä ja modernia naiskuorolaulua.

Johtaa musiikkipedagogi Nadja Härkönen.

22 laulajaa, keski-ikä 50 vuotta.

Leena Komppa

Etelä-Karjalan klassinen kuoro

Täytti 20 vuotta vuonna 2010.

2-4 konserttia vuosittain; iso kirkkomusiikkiteos kaupunginorkesterin kanssa.

Passiot, oratoriot, requiemit.

Kapellimestari Toomas Kapten, varajohtaja Nadja Härkönen.

Keski-ikä 50—60 vuotta. Nuotinlukutaitoa edellytetään.

Musica Sacra -konsertti la 23.11. Lappeen kirkossa.

Leena Priha, kuoron sihteeri

Imatran Immet

Perustettu vuonna 2008.

Iso konsertti kerran vuodessa, pieniä useita. Näytelmällisiä konserttikokonaisuuksia.

Perinteistä ja uutta kansanmusiikkia, pop- ja iskelmäsävelmiä.

Hieman yli 30 naista, ikähaitari 25—70 vuotta.

Johtaa musiikin maisteri Hanna Saarela.

Joulukonsertti la 30.11. Joutsenossa, ke 4.12. Imatralla.

Hanna Saarela, kuoronjohtaja

Kirjoittaja:
Maaria Drake