Jäätön Saimaa on elämän ja kuoleman kysymys norpalle. Jos talvi ei tule ajoissa, lajin kanta kääntyy laskuun. Ilman talvipesää syntyvien poikasten elämä päättyy ennen kevättä.
— Rupean olemaan aika huolestunut, sanoo norpan pesintää työkseen seuraava Metsähallituksen ylitarkasta Tero Sipilä.
Aiempien vuosien nyrkkisäännön mukaan lumituisku kasaa pesän tarvitseman metrisen kinoksen kahdessa viikossa jäiden tulon jälkeen. Ensimmäiset norpat synnyttävät helmikuun puolivälissä.
Periaatteessa pesintä voisi onnistua, jos järvi jäätyisi viimeistään tammikuun lopussa ja sen jälkeen sataisi reilusti lunta.
— Mutta tilanne on nyt hyvin epänormaali. Tuleekohan luntakaan normaalisti, Sipilä miettii.
Entä jos jäätä ja lunta ei tule?
— Norppa synnyttää rannalle. Se ei voi synnyttää veteen, sillä poikanen tukehtuisi.
Avoin ranta on surkea hoivapaikka ihmisvauvan kokoiselle kuutille. Ilman lumipesää ei ole turvaa pedoilta, suojaa kylmältä eikä rauhaa imetykselle. Kuutti on taivasalla houkutteleva saalis jopa linnuille.
Edelliset huonot pesimävuodet olivat 2005 ja 2006. Kun huonoimpana talvena kahdeksan vuotta sitten eteläinen Saimaa jäätyi myöhään, osa norpista pesi lähellä asutusta. Eläimet siirtyivät luodoilta mantereen lahtiin, koska saivat tehtyä pesän sinne aiemmin.
— Norppa kyllästyi odottamaan ja teki pesänsä heti, kun kinokset tulivat.
Myöhäinen jäätalvi nosti poikaskuolleisuuden alle 10 prosentista 30 prosenttiin. Jos jäätä ei tule ollenkaan, ennuste on paljon synkempi.
— Todennäköisesti kaikki poikaset menehtyvät, Sipilä sanoo.
Kuutteja syntyy vuosittain puolisensataa. Normaalina vuonna se riittää kasvattamaan norppakantaa noin kymmenellä yksilöllä.
Norppa on ajoittanut pesintänsä viikkoihin, jolloin jäätä ja lunta on Saimaalla kaikkein todennäköisimmin. Vaikka talvi on myöhässä jo kuukauden, Sipilä elättelee toivoa.
— Vielä on aikaa.
Etelä-Karjalan
talven outouksia
Jäät lähtivät.
Pajunkissoja on runsaasti.
Kastemadot liikkuvat maan pinnalla.
Sienimetsästä saa saalista.
Sateenkaari Lappeenrannan yllä.
Narsissit kasvattavat vartta.
Karhu heräsi pesästään.
Muurahaiset tulevat sisälle.
Tiellä lainehtiva vesi murentaa asfalttia.
Kevätesikko kukki Savitaipaleella.
Leutous on normaalia
Lauha keli ja vesisateet kuuluvat Suomen talveen koko maassa.
Joulu—helmikuussa vettä sataa etelärannikolla keskimäärin 4—7 päivänä kuussa, eteläisessä sisämaassa 3—5 päivänä kuussa ja Lapissa 1—3 päivänä kuussa joka kolmas talvi.
Lumen ja jään sulamisnopeuteen vaikuttaa suojasään yhtämittainen kesto. Joskus suojaa on useimpina kuukauden päivinä.
Etti Kantola