Vajaat kolme vuotta aikaa ja lähes miljoona euroa projektirahaa venäläisten keksintöjen kaupallistamiseksi.
Yrityspalveluyhtiö Wirman toistaiseksi kaikkein kallein hanke nieli 924 000 euroa. Yrityksiä ja työpaikkoja syntyi niukasti, mutta aikaan saatiin innovaatioiden kaupallistamisjärjestelmä.
Syksyllä 2010 käynnistyneen ja keväällä 2013 päättyneen Venäläisten innovaatioiden kaupallistaminen -hankkeen maksoi ulkoministeriö, ja sitä valvoi työ- ja elinkeinoministeriö.
Tarkoituksena oli rakentaa venäläisten keksintöjen keruu- ja kaupallistamisjärjestelmä ja saada Suomeen niihin perustuvia uusia yrityksiä. Lisäksi hankkeen piti tukea suomalaisyritysten kasvua ja tarjota venäläisinnovaattoreille väylä ideoidensa kaupallistamiseen.
Wirman mukaan tavoitteena ollut pysyvä keksintöjen kaupallisjärjestelmä syntyi. Järjestelmä täyttää samalla Wirman mukaan hankkeen toisenkin tavoitteen eli tarjoaa ideoiden kaupallistamisväylän venäläiskeksijöille.
Wirman hallinnoima kaupallisjärjestelmä toimii käytännössä niin, että venäläiset keksijät lähettävät hankkeen aikana kehitetyn tietojärjestelmän kautta innovaatioideoitaan Lappeenrannan, Kotkan, Kouvolan, Mikkelin, Turun ja Helsingin kehitysyhtiöiden arvioitavaksi.
Yhtiöt ohjaavat kehittämiskelpoisia ideoita esittäneet venäläisinnovaattorit mahdollisten suomalaisten partnereiden luokse.
Wirman kansainvälistymispäällikön Eeva Pihlajaniemen mukaan syyskuusta lähtien Venäjältä on tullut järjestelmään neljä uutta innovaatioideaa.
— Kansallinen järjestelmä toimii, vaikka hanke on päättynyt, hän iloitsee.
Lisäksi tietokannassa odottaa jatkojalostusta 80 hankkeen aikana löytynyttä innovaatioideaa, jotka seulottiin kaikkiaan 500 keksinnön joukosta.
Suomeen perustettiin hankkeen avulla kahdeksan uutta yritystä, kun tavoitteena oli viisi. Kahdeksasta yrityksestä vain yhdellä on liikevaihtoa, mutta myös maksuhäiriöitä.
Tavoitteena oli 20 uutta työpaikkaa. Niitä syntyi kolme, joista ilmeisesti yksi on edelleen olemassa. Wirmalaiset muistuttavat, että yleensäkin vain harva uusi yritys lähtee lainkaan lentoon.
— Ehkä suurin syy yritysten vähäiseen aktiivisuuteen oli se, että venäläisille ei löytynyt suomalaisia yhteistyökumppaneita, Pihlajaniemi sanoo. Kielitaitokin oli venäläisyrittäjille ongelma.
Innovaatiohanke työllisti kuitenkin Wirmaa. Hankkeelle teki työtä kaksi täysipäiväistä projektityöntekijää ja pari ihmistä osa-aikaisesti.
Neljäs tavoite, suomalaisyritysten kasvun venäläisinnovaatioiden avulla, ei projektipäällikkö Panu Fabritiuksen mukaan toteutunut.
— Se on rahasta kiinni, pitäisi investoida, hän sanoo.
Miljoona veroeuroa on suuri summa rahaa yhdelle hankkeelle.
— Ne eivät olleet paikallisten veronmaksajien rahaa, muistuttaa Pihlajaniemi ulkoministeriön rahoittamasta hankkeesta.
Työministeriön neuvotteleva virkamies Petri Haapalainen sanoo, että hankkeen onnistumisesta ei ole tehty erillistä arviota.
— Suhteessa muihin vastaaviin tuloksissa ei ole mitään poikkeavaa, hän arvioi.
Hankkeen todellinen vaikuttavuus näkyy Haapalaisen mukaan vasta myöhemmin. Hänen mukaansa hankkeella haluttiin aidosti edistää uutuusarvoa omaavaa innovaatiotoimintaa, eikä sitä tehty vain hankerahan saamisen ilosta.
Laihoja tuloksia yritysrintamalla
Innovaatiohanke tuotti kahdeksan uutta yritystä, joilla joko ei ole bisnestä ollenkaan tai se kituu.
Fisonic Oy, Lappeenranta. Energia- ja laitetekniikkaa. Toiminta loppunut.
Lab 64 Oy, Tampere. Maaskannaustekniikkaa. Kehitystyö menossa.
Polyinform International Oy, Lappeenranta. ympäristötekniikkaa. Ei toimintaa. Osakepääoma menetetty.
Recycle Finland Oy, Lemi. Ei toimintaa.
Scientific Measuring Instruments Oy, Lappeenranta. Bakteeritestilaite. Toiminta loppunut.
SG Travel Technologies Oy, Helsinki. Matkailupalvelut. Ulosotossa, ei toimintaa.
Trans-for-me Oy, Mikkeli. Tuulivoima-ala. Pöytälaatikkoyhtiö.
Vitim Oy, Lappeenranta. Puhetekniikka. Liikevaihto 2012 reilut 100 000 euroa. Erittäin korkean riskin yritys.
Lähteenä mm. Wirman hankeraportti, Asiakastieto ja kaupparekisteri.
Outi Salovaara