1. Mistä kouluaineista sinulle on ollut hyötyä urallasi ja miksi?
2. Mistä kouluaineesta ei ole ollut sinulle mielestäsi juurikaan hyötyä?
3. Mistä tykkäsit koulussa, mistä et?
4. Entä mitä olisi ehkä kannattanut opiskella ahkerammin?
Inka Henelius
Ylen urheilutoimittaja
1 | Äidinkieli ja vieraat kielet ovat olleet ammatissani tärkeitä. Täytyy osata kirjoittaa ja puhua oikeaa suomea, ja esimerkiksi Ylellä on periaate, että ruotsinkieliset täytyy haastatella ruotsiksi. Se on melko haastavaa itäsuomalaisille, sillä Lappeenrannan kaduilla ei juuri ruotsia ole nuoruudessa kuullut. Onneksi olin innokas kielten opiskelija!
Isoissa kisoissa kuten olympialaisissa englannin puhuminen ja ymmärtäminen on välttämätöntä.
2 | Itse olin melko huono matikassa, mutta sitä ei onneksi juurikaan työssäni tarvitse. Mielestäni kuitenkin kaikki aineet ovat tärkeitä, vaikka niitä ei omassa ammatissa tarvitsekaan. Tarvitsenhan minäkin matikkaa päivittäin ruokakaupassa.
3 | Tykkäsin tietysti liikunnasta eniten. Lisäksi tykkäsin biologiasta ja maantiedosta, koska luonto on minulle tärkeää.
Yläasteella otin valinnaisaineiksi kotitalouden, maa- ja metsätalouden ja saksan. Saksastakin on ollut paljon hyötyä, varsinkin alppikisoissa. Eniten saksaa opin kuitenkin vasta koulun jälkeen, kun olin vuoden au-pairina Hampurissa.
4 | Toivon, että olisin opetellut venäjää, ja ehkä myös atk-taidot olisi ollut hyvä opetella pienestä asti. Nytkin suuri osa työstäni tapahtuu tietokoneen ääressä.
Marko Annala
Mokoman solisti
1 | Ehdottomasti äidinkielestä. Hyvä kielitaito on ollut lyriikan kirjoittamisessa elinehto. Äidinkieli olikin peruskoulussa liki ainut oppiaine, jossa pystyin pärjäämään ilman suurempia ponnisteluja.
2 | Peruskoulusta päästyäni en tiennyt, mitä haluaisin työkseni tehdä, ja niinpä päädyin ammattikouluun opiskelemaan suurtalouskokiksi. Ala ei kuitenkaan koskaan innostanut, enkä ole tehnyt kokkina töitä päivääkään, joten kaikki siihen liittyvä oppi on ollut lähes tarpeetonta.
Peruskoulussa en pitänyt fysiikasta enkä kemiasta, enkä ole mielestäni liiemmin tarvinnut kummankaan oppeja elämässäni.
3 | Peruskoulussa en viihtynyt, enkä juurikaan satsannut opiskeluun. Se luonnollisesti näkyi arvosanoissa.
Opiskelu muuttui mielekkääksi vasta aikuisiällä, jolloin ymmärsin opiskelun yleissivistävän vaikutuksen ja että oppiminenkin on ensin opittava.
4 | Peruskoulussa olisi pitänyt kehitellä itse oppimiseen metodeja. Tulevaisuuden kannalta on oleellisempaa omaksua oppimansa kuin päntätä kokeeseen tärppejä. Arvosana on vain suuntaa antava näyttö, yksilölle itselleen on tärkeämpää ymmärtää soveltaa oppia käytäntöön.
Itse otin vahingon takaisin sivistämällä itseäni aikuislukiossa, ja vaikka en ylioppilastutkintoa ole urallani etenemisessä tarvinnut, olen iloinen aikuisena hankkimastani yleissivistyksestä.
Amelie Blauberg
Uusi päivä -sarjan näyttelijä
1 | Äidinkielestä. Koulussani lähes kaikissa aineissa on suuri painoarvo luovuudella. Esimerkiksi äidinkielen opetukseen on liitetty mukaan näytelmäproduktioita, ja lukiossa tehdään jopa vieraskielinen näytelmä. Koulunäytelmien kautta löysin kiinnostukseni näyttelemiseen.
Opiskelen koulussa paljon kieliä, sillä luulen sekä äidinkielestä että vieraista kielistä olevan minulle hyötyä tulevaisuudessa.
2 | Historiasta. Ymmärrän historian opiskelun olevan yleissivistävää ja siinä mielessä tärkeää. Tällä hetkellä luulen kuitenkin, etten tule hakeutumaan alalle, jossa olisi suoranaista hyötyä sen opiskelusta.
3 | Koulunkäynti on minusta yleensä ihan mukavaa. Suosikkiaineeni vaihtelevat, enkä koe mitään ainetta täysin vastenmieliseksi.
Tällä hetkellä pidän saksan opiskelusta ja kuvaamataidosta, jota koulussamme saa käyttää monien aineiden yhteydessä. Koulussa mukavaa on myös kaverit ja hyvä ilmapiiri.
4 | En osaa vielä sanoa, sillä opiskeluni ovat vielä niin kesken. Joskus mietin, olenko tehnyt oikeita kurssivalintoja tulevaisuuden opiskelujen kannalta.
Tuntijakouudistus tulossa
Lukion tuntijakoa päivitetään.
Asiaa valmistellut työryhmä on luovuttanut ehdotuksensa eri malleista opetusministeri Krista Kiurulle joulukuussa.
Tavoitteena on vahvistaa yleissivistystä ja oppimistaitoja sekä lisätä oppiainerajat ylittävää opiskelua.
Uudistuksen myötä valinnaisuus lisääntyy, pakollisten kurssien määrä vähenee.
Lukion laajuus säilyy kuitenkin samana, kolmena vuotena eli 75 kurssina.
Liikuntaa olisi tulossa lisää, matematiikka eriytyisi pitkään ja lyhyeen vasta myöhemmin.
Radikaaleimman mallin mukaan opiskelija voisi jättää kokonaan opiskelematta joitain reaaliaineita.
Uusi tuntijako on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2016.
Maaria Drake