SAVITAIPALEEN graniittikirkko vihittiin käyttöön sunnuntaina 9. maaliskuuta vuonna 1924. Matkojenkin päästä saavuttiin ihailemaan uljasta ilmestystä.
Viirun Aholaakossa esille nousivat aivan toiset asiat. Emännän synnytys lähestyi, ja tyttövauva päästi ensi parkaisunsa seuraavana päivänä.
-Yhdenikäisyys kirkon kanssa tuli ilmi vasta vanhana ollessa. Ei sitä otettu kotona esiin, 90-vuotias Maire Jukkara nauraa.
Lapsen silmissä uusi kirkko oli valtavan suuri ja komea, pappikin tuli punaisessa viitassaan kuin suoraan toisesta maailmasta. Jukkaran kasvaessa kirkon hienous sen kun lisääntyi: näyttävät lasimaalaukset valmistuivat aivan talvisodan alla.
-Rippikoulun välitunnilla käytiin salaa parvella niitä katsomassa. Kun aurinko sattui lasimaalauksiin, koko kirkko sai valoa ja väriä.
Kristinopin pänttäämisen ohella rippikoululaiset rukoilivat rauhaa polvillaan kirkon lattialla. Konfirmaation aikaan kirkkotarhan tuoreet sankarihaudat kertoivat, millä hinnalla rauha piti lunastaa.
Sodan melskeissäkin naistenparvella istuneet tytöt pitivät silmällä miestenparven poikia. Yksi seu- ratuista oli Jukkaran tuleva aviomies.
AVIOLIITTO toi Eira Vainikan Savitaipaleelle 1970-luvun puolivälissä. Uuden kotikirkon juhlavuus ja kauneus tekivät heti vaikutuksen.
-Kirkosta tuli oleellinen osa elämänpiiriä. Talvisaikaan käyn kirkossa lähes joka sunnuntai.
Vainikka imaistiin nopeasti mukaan seurakuntatyöhön. Pyhäkoulunopettajan tehtävistä alkanut polku vei Vainikan 1990-luvun puolivälissä kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi.
-Taisin olla yksi ensimmäisistä ehtoollisavustajana toimineista maallikoista. Oli todella juh- lava hetki astua alttarin sisäpuolelle: tein sen kovin aralla mielellä.
Virkaan siunaamisia sekä lähtö- ja tulojuhlia on Vainikalla riittänyt. Eniten on kuitenkin herkistänyt tyttären vihkiminen.
LASTENTARHANOPETTAJA Tiia Tapanainen sanoi Savitaipaleen kirkon alttarilla tahdon toukokuussa 2012. Sivullistenkin mielestä häätunnelma oli poikkeuksellisen vapaa ja valoisa.
Tottuneen esiintyjän ei tarvinnutkaan jännittää. Tapanaisen laulua on kuultu kirkossa Valon lapsi -musikaalista lähtien.
Kirkon 90-vuotisjuhlanäytelmäkin olisi kiinnostanut, mutta harjoitukset eivät mahtuneet kalenteriin. Juhlajumalanpalveluksessa Tapanainen sen sijaan laulaa seurakunnan nuorista laulajista kootussa Naruset-ryhmässä.
-Kirkon akustiikka toimii hyvin – täällä on hienoa laulaa!
Etelä-Karjalan kirkot ikäjärjestyksessä
Taipalsaaren kirkko, käyttöönottovuosi 1754, Lemin kirkko 1786, Lappeen Marian kirkko 1794, Uukuniemen kirkko 1797, Parikkalan kirkko 1817, Luumäen kirkko 1845, Ruokolahden kirkko 1854, Suomenniemen kirkko 1866, Rautjärven kirkko 1881, Joutsenon kirkko 1921, Savitaipaleen ja Lappeenrannan kirkot 1924, Ylämaan kirkko 1931, Tainionkosken kirkko 1933, Saaren kirkko 1934, Nuijamaan kirkko 1948, Imatrankosken kirkko 1954, Kolmen ristin kirkko 1958, Lauritsalan kirkko 1969, Sammonlahden kirkko 1992
Anne Kokkonen