Pahin uhka venäläismatkailun kasvulle on asenteiden muutos venäläisvastaisiksi. Näin sanoo Tutkimus- ja analysointikeskus TAK Oy:n toimitusjohtaja Pasi Nurkka.
– Tällä hetkellä Suomen valtti on, että suomalaisia pidetään Venäjällä ”meidän ystävinä”, Nurkka kertoo.
Hän toivoo, etteivät Ukrainan tapahtumat tai vastaavat ala näkyä suomalaisten asennoitumisessa. TAKin rajalla tekemissä haastatteluissa on jo saatu pieniä viitteitä suhtautumisen muuttumisesta töykeämmäksi.
TAK julkaisi maanantaina venäläisten matkailijoiden haastatteluihin perustuvan vuosittaisen Rajatutkimuksen. Nurkka kertoo, että toistaiseksi venäläismatkailijat ovat yhä pääosin hyvin tyytyväisiä ”kaikkeen Suomessa”. Jos kritisoitavaa on, se liittyy lähinnä rajan jonoihin sekä hintatasoon ja palveluihin.
Venäläisen matkailun kova kasvu Suomessa alkoi taittua viime vuoden keväällä. Alkuvuonna 2014 venäläismatkailijoiden määrä on jo laskenut selvästi edellisvuodesta.
Ostosmatkailussa käänne on ollut vielä tuntuvampaa. Esimerkiksi tax-free-järjestelmän kautta tehtiin verovapaata kauppaa Etelä-Karjalassa tammi-helmikuussa 25 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.
TAKin mukaan mukaan taustalla vaikuttaa eniten Venäjän ruplan heikentynyt kurssi ja yleinen huono taloustilanne.
Pasi Nurkka ei lähde ennustamaan, koska käyrät taas kääntyvät nousuun. Hän kuitenkin muistuttaa, että aikaisemmin nähdyt vastaavat notkahdukset ovat aina jääneet kohtuullisen lyhyiksi, korkeintaan noin vuoden mittaisiksi.
– Venäjällä on edelleen potentiaalia. Kun ajat kääntyvät taas positiivisemmiksi, uskon että ostosmatkailukin kääntyy nousuun.
Venäläiset jättivät viime vuonna Etelä-Karjalaan noin 360 miljoonaa euroa. Tässä on kasvua edellisvuoteen kahdeksan prosenttia. Rahankäytöstä lähes 90 prosenttia kohdistui tuoteostoihin ja vain kymmenesosa palveluihin.
Viime vuonna venäläisten vierailujen määrä Suomessa kasvoi yhä. Ostosmatkailijoiden osuus kääntyi vuoden aikana laskuun, mutta lomamatkoja tehtiin selvästi aiempaa enemmän. Noin kaksi kolmasosaa Suomessa käyneistä venäläismatkailijoista oli täällä ostoksilla ja 38 prosenttia lomalla.
Ostosmatkailussa elintarvikkeet ja taloustavarat olivat ainoat tuoteryhmät, joihin käytetty rahamäärä kasvoi. Sen sijaan vaate- ja kenkäkauppoihin rahaa jäi selvästi edellisvuotta vähemmän.
TAKin mukaan venäläisten Suomen-matkailua leimasikin tietynlainen säästäväisyys. Yksi osoitus tästä on se, että vaikka lomamatkailun määrä kasvoi, palveluihin käytetty rahamäärä pieneni. Nurkka kertoo, että nimenomaan ravintolat olivat tässä kärsijöitä.
– Osaltaan tähän vaikuttaa se, että vuokramökeissä yöpyminen on lisääntynyt paljon. Tähän taas kuuluu tyypillisesti se, että majoittuvat ostavat ruoan kaupasta ja valmistavat sen itse mökeissään.
Venäläiset jättivät viime vuonna Etelä-Karjalaan noin 360 miljoonaa euroa.
Rajatutkimus
Vuonna 2013 tutkimukseen haastateltiin 7?152 Suomesta poistuvaa venäläismatkustajaa.
Haastattelut tehtiin viidellä Kaakkois- ja Itä-Suomen raja-asemalla sekä Helsingin satamassa ja Helsinki-Vantaan lentokentällä.
Rajatutkimus aloitettiin vuonna 1997 ja sitä on tehty pääsääntöisesti vuosittain.
Timo Laitakari