Muovinen pikku-ukko istuu levylautasella ja pyörii, pyörii, loputtomasti.
Hahmo kuuluu Marko Taimelan teokseen, joka vie parin neliön tilan vaihtoehtogalleria HoiSien nurkasta.
Taimelan työ on osa HoiSien kaksivuotisnäyttelyä.
Ensi silmäykseltä teos näyttää suoraan sanottuna romukasalta, mutta tarkemmin katsottuna siinä erottuu yksityiskohtia ja teema.
Nurkassa on: takki ja housut, itse rakenneltu konekiväärin näköinen vehje, pahvilaatikkoja, joihin on askarreltu muovinen eläintarha, pulloja, vanhoja VHS-kasetteja, musta pääkallo, banaaninkuoria ynnä muuta.
Yhtäkkiä on selvää, että teema liittyy sotaan. Ukkelillekin on selitys.
-Se on laskuvarjojoukkojen radisti, Taimela paljastaa.
Taimela laskee viettävänsä tänä vuonna 25-vuotistaiteilijajuhlaansa.
-Ehkä vietän sitä salaa näyttelyssä Kuusankoskella.
Hän innostui alun perin taiteen tekemisestä yksityisessä Voikkaan taidekoulussa ja Kouvolan sekä Kuusankosken taideseurassa.
Hän maalasi öljyvärimaalauksia ja teki romutaidetta muun muassa maatalouteen liittyvästä rautaromusta ja vaikkapa koneenosista, joita kotoa pientilalta Valkealasta löytyi inspiroivassa määrin. Myös muut materiaalit kelpasivat.
Taimela siteeraa tunnettua kouvolalaista taiteilijaa, opettajaansa Irmeli Tarmoa, joka sanoi, että kaikkea voi käyttää taiteen välineenä.
-Tuhoisa ohje, Taimela naurahtaa.
Lappeenrantaan hän päätyi 1990-luvulla tavattuaan ympäristötaiteen seminaarissa taiteilija Unto Ahjotulen, joka houkutteli hänet Kantri & Urbaani-kesänäyttelyyn Pihattoon. Taimela osallistui K & U -näyttelyihin aktiivisesti yli seitsemän vuoden ajan.
-Paikka oli täynnä romua, joten materiaalia riitti. Nykyisin Pihattokin on muuttunut tee se itse -paikasta ammattimaiseksi.
Taimela kerää materiaalia kokoomataiteeseensa kirpputoreilta ja milloin mistäkin. Varastoja on eri paikoissa, kotonakin.
-Kai ne voisi kyörätä kaatopaikalle, mikä olisi sääli, kun niitä on niin kauan kerännyt. Yleensä kaikelle löytyy ennemmin tai myöhemmin käyttötarkoitus, kunhan keksitään.
Kutakin projektia varten hän etsii tietynlaista tavaraa ja yleensä löytää, sattumalta. Pyörivä pikku-ukko oli jo valmiiksi galleriassa, jääkiekkomaila ovenpönkkänä. Pesäpalloräpylä löytyi joskus Kimpisen kentältä, kävyt metsästä.
Sodanvastainen työ syntyi tarpeesta purkaa ahdistus, jota nykyinen maailmantilanne aiheuttaa.
-Huumori on paras tapa, vaikka kyllähän se nyt on vähän alakantissa.
Teokseen kuuluu myös kauniita, vaaleasävyisiä abstrakteja maalauksia.
-Maailma on rakennettu kauniiksi, mutta väkivaltahan tätä ohjaa.
Omaa tekemistään Taimela kutsuu tuulimyllyjä vastaan tappelemiseksi. Erityisesti lämmittää, kun joku kertoo seuranneensa häntä parikymmentä vuotta ja odottavansa, mitä kivaa hän seuraavaksi keksii.
-Se on työvoitto.
Ryhmänäyttely Ääreishermoston ystävät Galleria HoiSiessä, Koulukatu 27, sisäpiha. Ma-pe kello 12-16, la-su kello 12-15.
Marko Taimela
Syntynyt vuonna 1966 Kuusankoskella.
Kotoisin Valkealasta.
Koulutukseltaan artenomi.
Muutti Lappeenrantaan vuonna 1995.
Asuu Hanhijärvellä vaimonsa Aulikki Korpela-Taimelan kanssa.
Harrastaa keilailua.
Leena Härkönen